uskalla olla oma itsesi

Uskalla olla oma itsesi! Tämä on suosittu vinkki, mutta helpommin sanottu, kuin tehty. Tänään pohdimme tätä aihetta mielestäni hauskan ja hyödyllisen jäätelövertauksen kautta. Ensin kuitenkin kysymys:

Pidätkö vaniljajäätelöstä?

Todennäköisesti pidät. Lähes kaikki pitävät. Vaniljan maku on mukava, miellyttävä, hieman yllätyksetön, mutta silti hyvä. Voi olla hankalaa löytää henkilöä, joka ei vaniljasta välittäisi.

Entä pidätkö pistaasijäätelöstä?

Voi olla, että pidät kovasti. Voi olla, ettet taas pidä siitä ollenkaan. Pistaasijäätelö jakaa vahvasti mielipiteitä. Jotkut rakastavat sen omaperäistä, verratonta ja erottuvaa makua. Jos pistaasijäätelöä ei saa aivan lähikulmilta, saatetaan sitä lähteä hakemaan jopa kauempaa, sillä se on niin uskomattoman hyvää!

Toiset taas eivät taas laittaisi pistaasijäätelöä suuhunsa, vaikka heille siitä maksettaisiin. Sen maku koetaan voimakkaana, outona ja epämiellyttävänä.

Tämä jäätelöanalogia kuvaa hyvin myös meitä ihmisiä. Toiset meistä ovat lähes kaikkien mielestä miellyttäviä, mukavia ja ihan kivoja tyyppejä. He ovat ihmisten vanilja. Toiset taas jakavat mielipiteitä voimakkaammin: He ovat värikkäitä ja erottuvia. He ovat pistaasejamme.

Kumpikaan laji ei ole itsessään toista parempi tai huonompi. Molemmilla on omat vahvuutensa sekä heikkoutensa.

Tunnen paljon vaniljaihmisiä, jotka ovat hyvin sinut vaniljaisuutensa kanssa. He ovat tavallisen oloisia, korrekteja sekä miellyttäviä. Heistä on hyvin helppo pitää. He tietävät tämän ja kantavat itsensä ylpeydellä. Heillä ei ole halua eikä tarvetta erottautua. He eivät herätä suuria tunteita, mutta ovat sinut tämän kanssa. Minusta heidän asenteensa on ihailtava.

Kaikki vaniljat eivät kuitenkaan kuulu tähän ryhmään. Aitojen, todellisten vaniljojen lisäksi ympäriltämme löytyy lukuisia valevaniljoja.  He näyttävät päällepäin kovin vaniljaisilta, mutta syvällä heidän sisällään sykkii pistaasinen sydän. Tämän pistaasisen sydämensä he salaavat tarkoin, joskus jopa itseltään.

Miksi?

Siksi, että sen paljastaminen tekisi heistä kertaheitolla värikkäämpiä. Värikkyys taas ei ole kaikkien mieleen. Mitä värikkäämpiä olemme, sitä vahvempia reaktioita saatamme muissa ihmisissä herättää. Osa näistä reaktioista ovat kannaltamme myönteisiä, osa taas kielteisiä.

Omalla kohdallani esimerkki pistaasiudesta on ilmeisen korostunut epäperinteikkyyteni. Minulla on taipumus ottaa avosylin vastaan uudenlaisia näkökantoja, omaksua moderneja arvoja sekä ajatella asioita totutusta poiketulla tavalla. Joidenkin ihmisten mielestä tämä on rohkeaa, raikasta, vallatonta ja mielenkiintoista. Toisten mielestä sama asia taas näyttäytyy hävyttömänä, julkeana ja epäkunnioittavana perinteitä kohtaan.

En todellakaan nauti siitä, että olen joidenkin ihmisten mielestä hävytön tai epäkunnioittava. Olisi mukavaa, jos kaikki pitäisivät minusta. Olisin mielelläni hieman vaniljaisempi. Valitettavasti tällä vaniljaisuudella olisi hintansa: joutuisin salaamaan tärkeän puolen itsestäni. Muita miellyttääkseni joutuisin luopumaan siitä, mitä todellisuudessa olen. Se on hinta, jonka maksaminen tuntuu pidemmän päälle kohtuuttomalta.

Tietysti osaan olla halutessani diplomaattinen seurassa kuin seurassa. Osaan piilottaa särmäni ja osaan miellyttää myös niitä ihmisiä, jotka yleensä eivät tyylistäni erityisemmin välitä. Se, että olen pistaasi, ei tarkoita, että minun olisi oltava sitä jokaisessa tilanteessa. Tärkeintä on se, että tuntee olevansa pohjimmiltaan aito.

Juuri tämä näyttää vaivaavan monia valevaniljoita. He tietävät, etteivät ole oikeasti pelkästään sitä, mitä näyttävät ulospäin. He haluaisivat kyetä näyttämään kaikki puolensa, myös ne pistaasiset, mutta eivät uskalla ottaa riskiä. Joku ei välttämättä tykkäisi!

Markkinoinnin parissa työskenteleville tämä kaikki kuulostanee tutulta. Yritys, joka erottuu markkinoinnillaan (eli joka uskaltaa olla pistaasi) synnyttää vahvoja mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Muistele esimerkiksi DNA:n “Elämä on” ja “Kaamea kapula”-mainoksia. Moni piti niitä aivan hemmetin ärsyttävinä tekeleinä, mutta samalla ne oltivat todella, todella mieleenpainuvia!

Uskalla olla oma itsesi: Harjoitus

Lopuksi tätä aihetta voi halutessaan pohdiskella pienen harjoituksen avulla.

  • Oletko mielestäsi vanilja vai pistaasi? Kumpaa puolta sinussa on enemmän?
  • Entä tunnistatko ehkä itsestäsi valevaniljan, joka ei ole vielä kerännyt tarpeeksi rohkeutta antaa todellisten väriensä näkyä?
  • Mikäli koet olevasi valevanilja, mitkä ovat ne ominaisuutesi, joiden et anna näkyä muille?
  • Entä mitä tapahtuisi, jos uskaltaisit olla enemmän oma itsesi? Mikä olisi pahinta mitä voisi tapahtua? Entä parasta? Entä mitä todennäköisesti tapahtuisi?

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “Uskalla olla oma itsesi: Oletko pistaasi vai vanilja?” on julkaistu

Mikä fiilis tekstistä jäi?
Sai ajattelemaan!
Sai ajattelemaan!
0
Tykkäsin!
Tykkäsin!
0
En tykännyt!
En tykännyt!
0