vitkuttelu 2

Tämä on osa Tutustutaan vitkutteluun-kirjoitussarjaa.

1. Mitä on vitkuttelu ja miksi vitkuttelemme

2. Vitkuttelu ei ole todellinen ongelma

3. 5 tapaa välttää vitkuttelu

4. 5 tapaa välttää vitkuttelu II

Kun puhutaan tehokkuudesta ja aikaansaamisesta, vitkuttelu on yleisimmin esiin nouseva yksittäinen ongelma. Oman kokemukseni mukaan lähes jokainen mainitsee haluavansa eroon siitä.

Minä taas väitän ettei vitkuttelu ole mikään ongelma.

Kyllä. Vitkuttelu on ongelma vain, koska miellämme sen ongelmaksi. Todellisuudessa sillä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näihin palaamme tarkemmin joskus myöhemmin. Nyt sen sijaan tarkastellaan, mikä kaikki saa meidät mieltämään vitkuttelun ongelmaksi.

1. Vitkuttelu aiheuttaa edellisessä osassa mainittuja ikäviä tunteita.

Tämä on yleinen harhaluulo. Vitkuttelu ei aiheuta mitään tunteita. Toinen henkilö voi stressata vitkuttelua, toinen taas suhtautua siihen täysin neutraalisti. Kuten muutkin tunteet, myös muka vitkuttelusta johtuvat tunteet johtuvat todellisuudessa ajatuksistamme. Eli se, mitä ajattelemme vitkuttelusta, määrittää sen, mitä tunteita sen yhteydessä tunnemme.

2. Vitkuttelu johtaa ilmiöihin kuten viime tingassa tekemiseen ja pahimmillaan deadlineissä epäonnistumiseen.

Tämä on totta. Tässä on vain se, ettei se ole pelkästään huono asia! Toki on ikävää olla ehtimättä takarajoihin ja on välillä ikävää vääntää hommia valmiiksi viime tingassa, mutta näillä on myös hyvät puolensa. Niiden lähempi tarkastelu vaatii kyllä ihan oman kirjoituksen, mutta availlaan aihetta jo hiukan tähän:

Alitajuntamme ei laita meitä vitkuttelemaan täysin turhaan. Se kykenee mainiosti tunnistamaan sen hetkiset “todelliset” prioriteettimme ja kannustaa meitä keskittämään huomiomme niihin. Ongelma on vain siinä, että alitajuntamme ei useinkaan ole samaa mieltä siitä, mitkä ovat niitä todellisia prioriteetteja. Looginen mielemme voi ajatella että “nyt pitäisi vääntää tuo työpaikan raportti huomiseksi valmiiksi”, kun taas alitajuntamme kokee, että telkkarin katsominen on tässä vaiheessa mielekkäämpää. Eli alitajuntamme ikään kuin ajattelee parastamme ja ohjaa meitä tekemään siinä hetkessä miellyttävämpiä asioita (koska sen mielestä telkkarin katsominen on väsyneenä järkevämpää kuin työrapsan tekeminen).

Viime tinkaan jättämistä ei pidä nähdä vain huonona asiana. Se, että jätämme asioita viime tinkaan mahdollistaa sen, että käytämme aiemman aikamme johonkin, jota oikeasti ja aidosti haluamme tehdä. Lisäksi viime tingassa työskentelemme usein keskittyneemmin ja tehokkaammin. Tästä lisää joskus myöhemmin.

3. Vitkuttelun takia saamme vähemmän aikaan

Tämä sekä on että ei ole totta. Totta on se, että saamme vähemmän aikaan sellaisia asioita, joiden tekeminen ei huvita. Se tosin pätee vain niissä tapauksissa, kun tekemistä on enemmän kuin ehtii tekemään. Mikäli sitä on sopivasti, sen ehtii vitkuttelusta välittämättä tekemään viime tingassa. Sen sijaan saamme vitkutellessa aikaan enemmän sellaisia asioita, joita oikeasti haluamme tehdä. On tietysti jokaisen oma asia, että onko se mitä oikeasti haluaa sitten telkkarin katsomista vai jonkin oikeasti hyödyllisen tekemistä.

Nojoo. Eihän mun mussutukseni kenenkään mielipiteitä oikeasti muuta ja vitkuttelu tullaan kuitenkin näkemään ongelmana, joten kahdessa seuraavassa osassa sitten tarjoillaan erilaisia tekniikoita ja metodeja, joilla vitkuttelusta pääsee helpommin eroon.

Seuraavaan osaan –>