Miksi ihmiset ovat niin lapsellisia? Miksi osa meist\u00e4 ei tunnu aikuistuvan, vaan k\u00e4ytt\u00e4ytyy aikuisenakin usein pikkulapsen lailla?<\/p>\n\n\n\n
Kysymys on hieman provosoiva, mutta er\u00e4\u00e4t evoluutiopsykologit ovat pohtineet asiaa aivan vakavissaan. Jotkut heist\u00e4 ovat jopa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 lapsellinen k\u00e4yt\u00f6s aikuisten ihmisten keskuudessa on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4lle on annettu jopa tieteellinen nimitys: psykologinen neotenia. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 lapselliset ominaisuudet eiv\u00e4t katoa aikuistumisen my\u00f6t\u00e4, vaikka niiden n\u00e4enn\u00e4isesti kuuluisikin.<\/p>\n\n\n\n
Jos ilmi\u00f6 on todellinen, mist\u00e4 se johtuu? Miksi lapselliset ominaisuudet eiv\u00e4t aina katoa meist\u00e4 i\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Ilmi\u00f6lle onkin esitetty varsin mielenkiintoinen selitys. Sen mukaan kyseess\u00e4 voi itse asiassa olla evolutiivinen sopeutumisreaktio. Kyse saattaa olla seuraavanlaisesta asetelmasta:<\/p>\n\n\n\n
Nykyaikainen maailmamme on hyvin erityinen siin\u00e4, miten nopeita ymp\u00e4rill\u00e4mme tapahtuvat muutokset ovat. Kertaakaan maailman historiassa maailma ei ole muuttunut niin jatkuvasti ja niin hurjaan tahtiin kuin nyky\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
El\u00e4m\u00e4n jatkumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 on tietenkin ihmisille valtava riski. Evoluutio nimitt\u00e4in sanelee, ett\u00e4 ne lajit, jotka eiv\u00e4t kykene sopeutumaan muuttuvaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, kuolevat lopulta pois. <\/p>\n\n\n\n
Lapsellisuus taas saattaa olla adaptiivinen reaktio juuri t\u00e4h\u00e4n haasteeseen. Verrattuna aikuisiin ihmisiin, lapsilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n muuan t\u00e4rke\u00e4 etu: he ovat hyvin vastaanottavaisia uudelle informaatiolle sek\u00e4 ajatusmaailmaltaan ja asenteiltaan hyvin muovautuvia. Lapset pystyv\u00e4t oppimaan hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n sellaistakin, mihin me ”kalkkeutuneet aikuiset” emme en\u00e4\u00e4 kykene.<\/p>\n\n\n\n
Onkin mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 psykologinen neotenia onkin sopeutumista jatkuvaan muutokseen. Meid\u00e4n kannattaa pysy\u00e4 avomielisin\u00e4, vastaanottavaisina ja muovautuvina aiempaa pidemp\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 se auttaa meit\u00e4 sopeutumaan.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s saattaa erottaa meid\u00e4t entisajan ihmisist\u00e4. Muinainen el\u00e4m\u00e4 oli erityist\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 yleinen el\u00e4m\u00e4nrytmi sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 saattoivat usein pysy\u00e4 t\u00e4ysin muuttumattomina jopa vuosisatojen ajan. Siksi ihmisten ei tarvinnut olla niin avomielisi\u00e4 ja muokkautuvia. Aikuistuminen ja ”kalkkeutuminen” sai tapahtua aikaisin, sill\u00e4 siit\u00e4 ei ollut haittaa.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4invastoin. Siit\u00e4 saattoi olla jopa hy\u00f6ty\u00e4, sill\u00e4 vuosisatojen aikana hyviksi havaitut toimintamallit kannatti omaksua ja vakiinnuttaa mahdollisimman aikaisin. Se saattoi lis\u00e4t\u00e4 selviytymisemme todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4, sill\u00e4 kaikenlainen mahdollisesti vaarallinen, kokeellinen toiminta pysyi minimiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Jotkut evoluutiopsykologit ovat my\u00f6s esitt\u00e4neet, ett\u00e4 nykyaikainen koulunk\u00e4ynti edist\u00e4isi lapsellisuuden jatkumista pidemp\u00e4\u00e4n kuin koskaan aiemmin. Nyky\u00e4\u00e4n ihmiset opiskelevat (eli omaksuvat uutta tietoa) usein pitk\u00e4lti kaksikymppisiksi ja usein jopa kolmekymppisiksi asti. Siin\u00e4 vastaanottavaisuudesta ja muovautuvuudesta saattaa olla paljon hy\u00f6ty\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
En osaa sanoa, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4m\u00e4 teoria pit\u00e4\u00e4 paikkaansa, mutta kiinnostava se kyll\u00e4 on!<\/p>\n\n\n\n
Rakkaudella,<\/p>\n\n\n\n
Jevgeni <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Miksi ihmiset ovat niin lapsellisia? Miksi osa meist\u00e4 ei tunnu aikuistuvan, vaan k\u00e4ytt\u00e4ytyy aikuisenakin usein pikkulapsen lailla? Kysymys on hieman provosoiva, mutta er\u00e4\u00e4t evoluutiopsykologit ovat pohtineet asiaa aivan vakavissaan. Jotkut heist\u00e4 ovat jopa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 lapsellinen k\u00e4yt\u00f6s aikuisten ihmisten keskuudessa on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina. T\u00e4lle on annettu jopa tieteellinen nimitys: psykologinen neotenia. Se tarkoittaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":19747,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1393,1392,1426,1425],"tags":[1191,612,1526,319],"class_list":["post-17791","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-aikuisuus","category-elamanvaiheet","category-sosiaaliset-taidot","category-sosiaalisuus","tag-evoluutiopsykologia","tag-lapsellisuus","tag-psykologian-teoriat","tag-sosiaalisuus","entry","has-media"],"yoast_head":"\n