{"id":19420,"date":"2025-02-15T09:57:48","date_gmt":"2025-02-15T07:57:48","guid":{"rendered":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/?p=19420"},"modified":"2025-10-22T08:09:46","modified_gmt":"2025-10-22T05:09:46","slug":"neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/","title":{"rendered":"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t?"},"content":{"rendered":"\n

Viime vuodet ovat tuoneet mukanaan r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntyneen keskustelun niin sanotusta neurodiversiteetist\u00e4. Keskustelu jakautuu useiden termien alle. Olet saattanut kuulla puhuttavan esimerkiksi ”neuromoninaisuudesta”, ”neurov\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4”, ”nepsyist\u00e4” sek\u00e4 ”nenteist\u00e4”. Muitakin termej\u00e4 esiintyy.<\/p>\n\n\n\n

Koen varsin hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 on her\u00e4tty puhumaan. Hermoston voisi sanoa olevan se elinj\u00e4rjestelm\u00e4, joka vaikuttaa kaikkein eniten kokemukseen koko el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme:<\/p>\n\n\n\n

Niin aistihavainnot kuin ajatteluun ja toiminnanohjaukseen liittyvien signaalien liike tapahtuu juuri hermostoamme pitkin. Ihmiskehostamme tai ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4mme ei juurikaan l\u00f6ydy asioita, jotka voisimme kokea tietoisesti ilman hermoston my\u00f6t\u00e4vaikutusta. Hermostoa tarvitaan aistihavaintojen tekemiseen sek\u00e4 niiden tiedostamiseen.<\/p>\n\n\n\n

On siis selv\u00e4, ett\u00e4 hermoston ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka koemme asioita. Ihmiset, joiden hermosto eroaa ominaisuuksiltaan merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan, tulevat kokemaan el\u00e4m\u00e4n monet tilanteet kesken\u00e4\u00e4n varsin eri tavoin. Tilanteet, jotka ovat toisille helpompia, ovat toisile raskaampia. Toiset ovat sopeutuneempia tietynlaisiin tilanteisiin ja ymp\u00e4rist\u00f6ihin, toiset joihinkin muihin.<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 osa neuromoninaisuus -keskustelua liittyykin siihen, ett\u00e4 osa ihmisist\u00e4 ei koe tulevansa ymm\u00e4rretyksi tai kohdatuksi, sill\u00e4 heid\u00e4n hermostonsa ominaisuudet eroavat jonkinlaisesta ”keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4” hermostosta. Lis\u00e4ksi monet modernin maailman ymp\u00e4rist\u00f6t ovat sellaisia, ett\u00e4 ne ovat selv\u00e4sti raskaampia ja ep\u00e4dullisempia tietynlaisen hermoston omaaville henkil\u00f6ille. On varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaiset ihmiset toivovat tulevansa paremmin huomioiduiksi varsinkin arkisissa ymprist\u00f6iss\u00e4 kuten ty\u00f6paikoilla, oppilaitoksissa ja julkisissa tiloissa.<\/p>\n\n\n\n

(PS. Mik\u00e4li olet kiinnostunut nepsy -aiheista, Saatat pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s kiitosta saaneesta ADHD Pikastartti -verkkokurssistamme!<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Hermoston ominaisuudet<\/h2>\n\n\n\n

Neuromoninaisuudesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu tuntuu omiin korviini usein h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n yksinkertaistavalta, ja usein jopa ep\u00e4tieteellisen oloiselta. Hermoston ominaisuuksia harvoin eritell\u00e4\u00e4n ja nimet\u00e4\u00e4n, vaan usein rajoitutaan puhumaan jonkinlaisesta hermoston ”herkkyydest\u00e4”.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n suuri ongelma, sill\u00e4 arkitermin\u00e4 ”herkkyys” on varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja kuvaava. L\u00e4hes kuka tahansa voi omaan arkikokemukseensa nojautuen todeta, ett\u00e4 eri ihmiset vaikuttavat tosiaan reagoivan el\u00e4m\u00e4n eri tilanteisiin kesken\u00e4\u00e4n varsin eri tavoin. Toiset herkemmin, toiset v\u00e4hemm\u00e4n herkemmin. T\u00e4m\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 yksinkertaisena janana:<\/p>\n\n\n

\n
\"neuromoninaisuus<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Jana on varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja sin\u00e4ns\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 moneen tarkoitukseen. Samalla se on kuitenkin turhan yksinkertaistava, sill\u00e4 ”herkkyys” on todellisuudessa useamman eri ominaisuuden summa. Niit\u00e4 ovat mm.<\/p>\n\n\n\n

Her\u00e4tett\u00e4vyys\/\u00e4rsytett\u00e4vyys (Excitability): <\/strong>kuvaa hermosolujen kyky\u00e4 vastaanottaa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 signaaleja.<\/p>\n\n\n\n

Herkkyys (Sensitivity): <\/strong>kuvaa herkkyytt\u00e4, jolla hermosto reagoi \u00e4rsykkeisiin. <\/p>\n\n\n\n

Vasteen voimakkuus (Response magnitude):<\/strong> kuvaa sit\u00e4, kuinka suurella voimalla hermosto reagoi \u00e4rsykkeisiin.<\/p>\n\n\n\n

Vasteaika (Response time): <\/strong>kuvaa sit\u00e4, kuinka nopeasti hermosto reagoi \u00e4rsykkeisiin. <\/p>\n\n\n\n

Palautuminen (Recovery): <\/strong>kuvaa sit\u00e4, kuinka nopeasti hermosto palautuu \u00e4rsykkeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Synkronointi (Synchronization): <\/strong>kuvaa hermosolujen toimintojen ajoitusta ja koordinaatiota. Monet toiminnot edellytt\u00e4v\u00e4t tai hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 solujen v\u00e4lill\u00e4 kulkevat signaalit l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n ja vastaanotetaan tarkasti ajoitettuna.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 voivat esiinty\u00e4 lukemattomina erilaisina yhdistelmin\u00e4. Siksi on usein vaikeaa sanoa, mit\u00e4 kukin tarkalleen ottaen tarkoittaa, kun sanoo hermoston olevan ”herkk\u00e4”. Herkk\u00e4 voi olla varsin monella erilaisella tavalla. My\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n herkk\u00e4 voi olla monella erilaisella tavalla. Yhden janan sijaan n\u00e4ille tulisi piirt\u00e4\u00e4 kullekin omat janansa.<\/p>\n\n\n\n

Hermoston ominaisuudet ovat yleisesti ottaen synnynn\u00e4isi\u00e4 ja\/tai kehityksellisi\u00e4, mutta ne voivat vaihdella jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s tilannekohtaisesti (esim. koetun stressin mukaan) tai terveystilanteen mukaisesti (monet sairaudet voivat vaikuttaa hermostoon). My\u00f6s kehon pitk\u00e4aikaiset tai kroonistuneet rasitustilat voivat muuttaa hermoston piirteit\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Minne unohtuivat kaikki ”v\u00e4hemm\u00e4n herk\u00e4t”?<\/h2>\n\n\n\n

Neuromoninaisuuskeskusteluissa keskustellaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti juuri moninaisuudesta. Siit\u00e4, ett\u00e4 emme ole kaikki keskenm\u00e4mme samanlaisia ja siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on sen vuoksi erilaisia kykyj\u00e4, vahvuuksia, heikkouksia sek\u00e4 tarpeita. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se auttaa luomaan ymm\u00e4rryst\u00e4 ihmisten v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 erilaisille henkil\u00f6ille voidaan esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 etsi\u00e4 juuri heid\u00e4n vahvuuksiaan vastaavia rooleja. Aihe on eritt\u00e4in relevantti my\u00f6s esimerkiksi koulun ja opiskelun kannalta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa ihmiset tavataan kategorisoida kahteen karkeaan yl\u00e4kategoriaan: neurotyypillisiin ja neuroep\u00e4tyypillisiin.<\/p>\n\n\n\n

Neuroep\u00e4tyypillisiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n heid\u00e4t, joiden hermoston ominaisuudet ovat tilastollisesti harvinaisempia, mist\u00e4 koituu heille usein haasteita. Muut ihmiset eiv\u00e4t esimerkiksi aina osaa ottaa huomioon heid\u00e4n hermostonsa ominaisuuksia ja niist\u00e4 kumpuavia erityistarpeita, mink\u00e4 vuoksi neuroep\u00e4tyypilliset saattavat kokea esimerkiksi torjuntaa, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja syrjint\u00e4\u00e4. Heit\u00e4 saatetaan my\u00f6s ”ajaa” heille ep\u00e4sopiviin ymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Neurotyypilliseksi taas m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n heid\u00e4t, joiden hermoston ominaisuudet noudattavat jonkinlaista mielletty\u00e4 keskiarvoa. Jos esimerkkin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n herkkyytt\u00e4, niin ajatellaan, ett\u00e4 neurotyypillisill\u00e4 hermosto on tasapainoinen, eli ei erityisen herkk\u00e4, eik\u00e4 erityisen ep\u00e4herkk\u00e4. Ei erityisen reaktiivinen, ei erityisen ep\u00e4reaktiivinen. Ei erityisen nopea, ei erityisen hidas. Ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Onko t\u00e4llainen kategorisointi osuva? Minusta p\u00e4\u00e4asiassa ei. On toki totta, ett\u00e4 kaikenlaisia hermoston ominaisuusyhdistelmi\u00e4 l\u00f6ytyy, ja jotkut niist\u00e4 osuvat juuri kaikkien ominaisuusjanojen keskivaiheille. Mahdollisia yhdistelmi\u00e4 on kuitenkin niin paljon, ett\u00e4 on varsin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kukaan yksitt\u00e4inen henkil\u00f6 olisi kaikilta ominaisuuksiltaan janan keskituntumassa.<\/p>\n\n\n\n

(Siis olettaen, ett\u00e4 hermoston ominaisuudet edes jakautuvat normaalijakaumalla. Tutkimukset ovat t\u00e4st\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n viel\u00e4 osin erimielisi\u00e4, ja jakaantuminen vaikuttaisi my\u00f6s vaihtelevan hieman eri populaatioissa.)<\/p>\n\n\n\n

Koska kyse on kuitenkin fysiologisesta ominaisuudesta, voimme tehd\u00e4 oletuksen, ett\u00e4 jonkinlainen normijakaumalle asettuminen on totta, sill\u00e4 se on biologisissa ominaisuuksissa ja piirteiss\u00e4 varsin yleist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n perusteella voisimme piirt\u00e4\u00e4 seuraavanlaisen janan:<\/p>\n\n\n

\n
\"neuromoninaisuus<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

T\u00e4m\u00e4kin kuvio on minusta varsin kohtuullinen ja riitt\u00e4v\u00e4n kuvaava. Se my\u00f6s tuo esiin hyvin sen, kuinka erilainen tai ulkopuolinen olo ”neuroep\u00e4tyypillisill\u00e4” saattaa olla ”neurotyypilliseen” enemmist\u00f6\u00f6n n\u00e4hden, mik\u00e4li ominaisuudet tosiaankin jakaantuvat normijakaumalla.<\/p>\n\n\n\n

Koska neurotyypillisi\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 oletuksella valtavasti enemm\u00e4n, tarkoittaa se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ”maailma on neurotyypillisten rakentama, ja he ovat rakentaneet sen itsens\u00e4 kaltaisille neurotyypillisille”. T\u00e4m\u00e4 on minusta suhteellisen kuvaavaa. Useimmat rakennetut ymp\u00e4rist\u00f6t sek\u00e4 sosiaalinen normisto kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 palvelevat paremmin ”neuroenemmist\u00f6\u00e4”. T\u00e4m\u00e4 taas asettaa neurov\u00e4hemmist\u00f6n ymm\u00f6rrett\u00e4v\u00e4sti ep\u00e4edulliseen tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Ongelmat alkavat kuitenkin siin\u00e4 vaiheessa, kun t\u00e4m\u00e4 kuvio yhdistet\u00e4\u00e4n esimerkiksi alussa mainittuun ”herkkyysjanaan”. T\u00e4t\u00e4 tapahtuu, sill\u00e4 moni neuroep\u00e4tyypillinen kokee olevansa my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4sti tavanomaista herkempi. Kymmenen vuotta sitten suosittu termi ”erityisherkk\u00e4” tuntuu nyky\u00e4\u00e4n esiintyv\u00e4n puheissa hieman harvemmin, mutta moni sit\u00e4 kyll\u00e4 edelleen my\u00f6s tuntuisi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistet\u00e4\u00e4n janat:<\/p>\n\n\n

\n
\"neuromoninaisuus<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Itse kuvassa ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n vikaa. Sen sijaan ongelma on siin\u00e4, kuinka heikosti neuromoninaisuus-aktivistit ottavat huomioon janan oikean ”matalasti herk\u00e4n” puolen, kun ajavat neuroep\u00e4tyypillisten asioita. Ongelma on se, ett\u00e4 koko janan oikea \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4 tuntuu loistavan koko keskustelusta poissaolollaan.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi somefiideiss\u00e4ni vilkkuu p\u00e4ivitt\u00e4in useita neurodiversiteettiin liittyvi\u00e4 p\u00e4ivityksi\u00e4 ja keskustelunaloituksia, enk\u00e4 muista usean vuoden ajalta kovinkaan montaa tapausta, jossa ”matalasti herk\u00e4t” olisivat erikseen kiinnostaneet moninaisuusaktivisteja oikein mitenk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Joko heit\u00e4 ei mainita erikseen lainkaan, joko heid\u00e4t taas mainitaan jonkinlaisten pahantekij\u00f6iden asemassa. ”Ne tyypit, jotka eiv\u00e4t ole ollenkaan herkki\u00e4, ja siksi kohtelevat kaltoin meit\u00e4 neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4”. T\u00e4m\u00e4 on minusta h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 juttu, sill\u00e4 yht\u00e4 lailla janan molemmat p\u00e4\u00e4t ovat tilastollisesti ep\u00e4tyypillisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi kaltoinkohtelijat usein nimet\u00e4\u00e4n ”neurotyypillisiksi” (”nentit eiv\u00e4t vaan ymm\u00e4rr\u00e4 meit\u00e4 nepsyj\u00e4”), vaikka neurotyypilliset ovat ominaisuuksiltaan merkitt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 korkeasti herkki\u00e4 neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4, kuin matalasti herk\u00e4t neuroep\u00e4tyypilliset korkeasti herkki\u00e4 neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 neuromoninaisuusyhteis\u00f6\u00f6n sis\u00e4ltyv\u00e4 syrjiv\u00e4 rakenne. <\/p>\n\n\n\n

Jossain m\u00e4\u00e4rin ilmi\u00f6 tuo mieleen takavuosien ”introvertit ja ekstrovertit” -keskustelun. Introverttien puheenvuoroissa vastaavalla tavalla saatettiin kohdella ekstroverttej\u00e4. Heid\u00e4t esitettiin usein ep\u00e4herkkin\u00e4, \u00e4\u00e4nekk\u00e4in\u00e4, pinnallisina, ajattelemattomina, p\u00e4\u00e4llek\u00e4yvin\u00e4 ja tilaa ottavina barbaareina, jotka eiv\u00e4t viitsi ottaa herkki\u00e4, tarkkaavaisia ja syv\u00e4llisi\u00e4 introvertteja huomioon. Introvertit esitettiin usein er\u00e4\u00e4nlaisina kunnollisuuden ja sivistyneisyyden kantajina, ekstravertit taas sivistym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ja huonok\u00e4yt\u00f6ksisin\u00e4 kiusaajina.<\/p>\n\n\n\n

Asetelma on siis ihmisryhmille ominainen ”meid\u00e4n porukka hyv\u00e4, toisten porukka huono”. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 my\u00f6s intro- ja ekstraversio on normaalijakaumalle asettuva ominaisuus, jossa useimmat ihmiset eiv\u00e4t ole l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n kumpaakaan \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelujen samankaltaisuus ei ole toisaalta ihme, sill\u00e4 ne k\u00e4sittelev\u00e4t pohjimmiltaan samaa aihealuetta. Ihmisen ”-versio” kuvaa temperamentin ilmentymist\u00e4. ”Temperamentti” taas on vain hieno sana hermoston yksil\u00f6lliselle rakenteelle ja siihen pohjautuville, synnynn\u00e4isille reaktio- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymistyyleille. Intro\/Ekstro -keskustelua voisikin ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jonkinlaisena neuromoninaisuus -keskustelun esiasteena. Niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin huonossakin.<\/p>\n\n\n\n

Tarvitseeko matalasti herkki\u00e4 sitten ottaa vastaavasti huomioon?<\/h2>\n\n\n\n

On sin\u00e4ns\u00e4 totta, ett\u00e4 vaikka matalasti herk\u00e4t ovatkin neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4, niin kyll\u00e4 he l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kohtaavat moderneissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n haasteita kuin korkeasti herk\u00e4t neuroep\u00e4tyypilliset. T\u00e4m\u00e4 johtaa kysymykseen: onko se sitten oikeasti niin paha juttu, ett\u00e4 korkeasti herk\u00e4t neuroep\u00e4tyypilliset saavat yhteis\u00f6n puheissa enemm\u00e4n huomiota, tukea ja ymm\u00e4rryst\u00e4 kuin matalasti herk\u00e4t neuroep\u00e4tyypilliset?<\/p>\n\n\n\n

Kysymys on minusta aiheellinen. Moni moderni ymp\u00e4rist\u00f6 oikeastikin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hurjia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 jatkuvia ja sekalaisia aisti\u00e4rsykkeit\u00e4. Esimerkkej\u00e4 voivat olla vaikkapa ty\u00f6paikkojen avotoimistot tai vaikkapa supermarketit. Jos on herkk\u00e4 joillekin (tai samanaikaisesti useille) eri aisti\u00e4rsykkeille, on moni nykyaikanen ymp\u00e4rist\u00f6 oikeastikin aika vaikeasti siedett\u00e4v\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6t ylikuormittavat ja v\u00e4sytt\u00e4v\u00e4t, pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 jopa tuhoavat hyvinvoinnin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 on totta, ett\u00e4 toisilla ”neuroep\u00e4tyypillisill\u00e4” on vaikeampaa kuin toisilla, ainakin mit\u00e4 aistiherkkyyteen tulee.<\/p>\n\n\n\n

Samalla ei kuitenkaan oikein voida argumentoida, etteik\u00f6 my\u00f6s matalasti herkill\u00e4 neuroep\u00e4tyypillisill\u00e4 olisi usein vaikeuksia sopeutua moniin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Haasteet vain ovat varsin erilaisia kuin korkeasti herkill\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Matalasti herkk\u00e4 saattaa esimerkiksi ajautua helposti ”norsu posliinikaupassa” -tyyppisiin tilanteisiin, sill\u00e4 h\u00e4n saattaa kest\u00e4\u00e4 monia muille haastavia tilanteita merkitt\u00e4v\u00e4sti paremmin kuin ketk\u00e4\u00e4n muut (”neurotyypilliset” mukaanlukien). Sen vuoksi heilt\u00e4 saattaa puuttua herkkyytt\u00e4 ja hienovaraisuutta esimerkiksi muiden huomioonottamisessa. T\u00e4m\u00e4 voi altistaa heid\u00e4t joukosta poissulkemiselle tai syrjinn\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi ep\u00e4herkkyys erilaisille aisti\u00e4rsykkeille saattaa my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 \u00e4rsykkeiden tietoista havainnointia, mik\u00e4 voi johtaa erilaisiin vaaratilanteisiin, kun ihminen ei kiinnit\u00e4 huomiota johonkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4n \u00e4rsykkeeseen ajoissa.<\/p>\n\n\n\n

Matalasti herkkien kohdalla on siis my\u00f6skin kyseess\u00e4 ”haavoittuva ryhm\u00e4”, vaikkakin varsin erilainen kuin korkeasti herk\u00e4t neuroep\u00e4tyypilliset. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 neuromoninaisuus-yhteis\u00f6n sis\u00e4inen syrjint\u00e4 kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmetytt\u00e4\u00e4. Voiko olla, ett\u00e4 kyse ei ole varsinaisesta pahantahtoisuudesta, vaan ennemminkin siit\u00e4, ett\u00e4 korkeasti herk\u00e4t eiv\u00e4t vain osaa tunnistaa matalasti herkkien haasteita aivan samoin kuin matalasti herk\u00e4t eiv\u00e4t tunnista korkeasti herkkien haasteita?<\/p>\n\n\n\n

Omasta puolestani ja psykologin roolista k\u00e4sin haluankin her\u00e4tell\u00e4 niin ”neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4” kuin ”neurotyypillisi\u00e4kin” muistamaan, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n

1) hermosto on moniulotteinen ominaisuus, jossa on kyse muustakin kuin vain herkkyydest\u00e4. My\u00f6s her\u00e4tett\u00e4vyydell\u00e4, voimakkuudella, vasteajalla, palautuvuudella sek\u00e4 muilla ominaisuuksilla on merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

2) my\u00f6s siell\u00e4 ei-herk\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevilla on monia haasteita. He ovat yht\u00e4lailla ”neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4”, eiv\u00e4tk\u00e4 ansaitse tulla demonisoiduksi jonkinlaisina ep\u00e4sensitiivisin\u00e4 raakalaisina, jotka kiusaavat korkeasti herkki\u00e4 neuroep\u00e4tyypillisi\u00e4. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n toivottavaa laskea heit\u00e4 neurotyypillisiksi, ik\u00e4\u00e4n kuin kokonaan unohtaen, ett\u00e4 normijakaumalla on olemassa my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 toinen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4, joka on tilastollisesti yht\u00e4 kaukana keskiarvosta kuin toinenkin.<\/p>\n\n\n\n

3) hermoston eri ominaisuudet eiv\u00e4t aina esiinny rypp\u00e4in\u00e4 siten, ett\u00e4 olisivat samanaikaisesti kaikki esimerkiksi ”herk\u00e4ss\u00e4” tai ”ep\u00e4herk\u00e4ss\u00e4” \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4. Hermoston ominaisuudet voivat olla p\u00e4invastoin hyvin heterogeenisia. On varsin mahdollista, ett\u00e4 osa yksil\u00f6n hermoston ominaisuuksista ovat korostuneesti ”herk\u00e4n puolella”, osa taas ”ep\u00e4herk\u00e4ll\u00e4 puolella”. Neurotyypillist\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ei h\u00e4nest\u00e4 tee, sill\u00e4 tilastollisesti h\u00e4n ei siltik\u00e4\u00e4n olisi norminmukainen. Nykyisest\u00e4 keskustelusta t\u00e4llainen neuroep\u00e4tyypillinen tuskin kuitenkaan kovin hyvin tunnistaisi itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Omasta puolestani toivon, ett\u00e4 neuromoninaisuusteemoja esill\u00e4 pit\u00e4v\u00e4 yhteis\u00f6 palvelisi oikeastikin neuromoninaisten<\/em> etuja. Ei vain oman alaryhm\u00e4ns\u00e4 etuja.<\/p>\n\n\n\n

Rakkaudella,<\/p>\n\n\n\n

Jevgeni<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuodet ovat tuoneet mukanaan r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntyneen keskustelun niin sanotusta neurodiversiteetist\u00e4. Keskustelu jakautuu useiden termien alle. Olet saattanut kuulla puhuttavan esimerkiksi ”neuromoninaisuudesta”, ”neurov\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4”, ”nepsyist\u00e4” sek\u00e4 ”nenteist\u00e4”. Muitakin termej\u00e4 esiintyy. Koen varsin hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 on her\u00e4tty puhumaan. Hermoston voisi sanoa olevan se elinj\u00e4rjestelm\u00e4, joka vaikuttaa kaikkein eniten kokemukseen koko el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme: Niin aistihavainnot kuin ajatteluun ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":19428,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1627,1425,28,1404],"tags":[1343,1611,1575,1610,1609,1612],"class_list":["post-19420","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-nepsy","category-sosiaalisuus","category-jaksaminen-ja-stressi","category-terveys-ja-hyvinvointi","tag-adhd","tag-autismi","tag-herkkyys","tag-neurodiversiteetti","tag-neuromoninaisuus","tag-temperamentti","entry","has-media"],"yoast_head":"\nNeuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t? - Elä Paremmin<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t? - Elä Paremmin\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Viime vuodet ovat tuoneet mukanaan r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntyneen keskustelun niin sanotusta neurodiversiteetist\u00e4. Keskustelu jakautuu useiden termien alle. Olet saattanut kuulla puhuttavan esimerkiksi ”neuromoninaisuudesta”, ”neurov\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4”, ”nepsyist\u00e4” sek\u00e4 ”nenteist\u00e4”. Muitakin termej\u00e4 esiintyy. Koen varsin hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 on her\u00e4tty puhumaan. Hermoston voisi sanoa olevan se elinj\u00e4rjestelm\u00e4, joka vaikuttaa kaikkein eniten kokemukseen koko el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme: Niin aistihavainnot kuin ajatteluun ja […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Elä Paremmin\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-02-15T07:57:48+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-10-22T05:09:46+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/neuromoninaisuus.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"895\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"473\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jevgeni\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jevgeni\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jevgeni\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492\"},\"headline\":\"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t?\",\"datePublished\":\"2025-02-15T07:57:48+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-22T05:09:46+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/\"},\"wordCount\":1923,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/02\\\/neuromoninaisuus.jpg\",\"keywords\":[\"ADHD\",\"autismi\",\"herkkyys\",\"neurodiversiteetti\",\"neuromoninaisuus\",\"temperamentti\"],\"articleSection\":[\"Nepsy\",\"Sosiaalisuus\",\"Stressi ja jaksaminen\",\"Terveys ja hyvinvointi\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/\",\"name\":\"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t? - Elä Paremmin\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/02\\\/neuromoninaisuus.jpg\",\"datePublished\":\"2025-02-15T07:57:48+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-22T05:09:46+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/02\\\/neuromoninaisuus.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/02\\\/neuromoninaisuus.jpg\",\"width\":895,\"height\":473,\"caption\":\"neuromoninaisuus\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/\",\"name\":\"Elä Paremmin\",\"description\":\"Onnistu elämänmuutoksessa\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":[\"Person\",\"Organization\"],\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492\",\"name\":\"Jevgeni\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/09\\\/SininenAvatarSivuille500.jpg\",\"url\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/09\\\/SininenAvatarSivuille500.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/09\\\/SininenAvatarSivuille500.jpg\",\"width\":500,\"height\":500,\"caption\":\"Jevgeni\"},\"logo\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2022\\\/09\\\/SininenAvatarSivuille500.jpg\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\",\"Jevgeni S\u00e4rki\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/elaparemmin.fi\\\/blogi\\\/author\\\/jevgeni\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t? - Elä Paremmin","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t? - Elä Paremmin","og_description":"Viime vuodet ovat tuoneet mukanaan r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntyneen keskustelun niin sanotusta neurodiversiteetist\u00e4. Keskustelu jakautuu useiden termien alle. Olet saattanut kuulla puhuttavan esimerkiksi ”neuromoninaisuudesta”, ”neurov\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4”, ”nepsyist\u00e4” sek\u00e4 ”nenteist\u00e4”. Muitakin termej\u00e4 esiintyy. Koen varsin hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 on her\u00e4tty puhumaan. Hermoston voisi sanoa olevan se elinj\u00e4rjestelm\u00e4, joka vaikuttaa kaikkein eniten kokemukseen koko el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme: Niin aistihavainnot kuin ajatteluun ja […]","og_url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/","og_site_name":"Elä Paremmin","article_published_time":"2025-02-15T07:57:48+00:00","article_modified_time":"2025-10-22T05:09:46+00:00","og_image":[{"width":895,"height":473,"url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/neuromoninaisuus.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jevgeni","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jevgeni","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/"},"author":{"name":"Jevgeni","@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492"},"headline":"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t?","datePublished":"2025-02-15T07:57:48+00:00","dateModified":"2025-10-22T05:09:46+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/"},"wordCount":1923,"publisher":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492"},"image":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/neuromoninaisuus.jpg","keywords":["ADHD","autismi","herkkyys","neurodiversiteetti","neuromoninaisuus","temperamentti"],"articleSection":["Nepsy","Sosiaalisuus","Stressi ja jaksaminen","Terveys ja hyvinvointi"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/","url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/","name":"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t? - Elä Paremmin","isPartOf":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/neuromoninaisuus.jpg","datePublished":"2025-02-15T07:57:48+00:00","dateModified":"2025-10-22T05:09:46+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/#primaryimage","url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/neuromoninaisuus.jpg","contentUrl":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/neuromoninaisuus.jpg","width":895,"height":473,"caption":"neuromoninaisuus"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/neuromoninaisuus-mihin-unohtuivat-matalasti-herkat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Neuromoninaisuus: mihin unohtuivat matalasti herk\u00e4t?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/#website","url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/","name":"Elä Paremmin","description":"Onnistu elämänmuutoksessa","publisher":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":["Person","Organization"],"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/#\/schema\/person\/740330bab30ecd0420cb0bffcf04b492","name":"Jevgeni","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/SininenAvatarSivuille500.jpg","url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/SininenAvatarSivuille500.jpg","contentUrl":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/SininenAvatarSivuille500.jpg","width":500,"height":500,"caption":"Jevgeni"},"logo":{"@id":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/SininenAvatarSivuille500.jpg"},"sameAs":["https:\/\/elaparemmin.fi","Jevgeni S\u00e4rki"],"url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/author\/jevgeni\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/neuromoninaisuus.jpg","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p32Q5h-53e","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19420"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19420\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21568,"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19420\/revisions\/21568"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19420"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19420"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/elaparemmin.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}