Kuinka\u00a0toimia, kun kohtaa suuren, pelottavan ja uhkaavan ongelman, jonka ratkaisu vaatii p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4 ja kekseli\u00e4isyytt\u00e4?<\/p>\n
”Pid\u00e4 p\u00e4\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4, itsesi rauhallisena ja keskity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4sill\u00e4olevaan ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Kartoita ratkaisukeinot ja valitse niist\u00e4 j\u00e4rkevin. S\u00e4ilyt\u00e4 mielenmaltti \u00e4l\u00e4k\u00e4 h\u00e4t\u00e4ile.”<\/p>\n
Joojoo. Helppo sanoa ja aivan uskomattoman vaikea tehd\u00e4. Kansankielell\u00e4 h\u00e4t\u00e4ily on stressireaktioon liittyv\u00e4 tila, johon liittyy ajattelun sekaisuutta ja ep\u00e4selkeytt\u00e4, alttiutta huonojen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja ratkaisujen tekemiselle tai yleist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja muuta meille kaikille valitettavan tuttua sekaisuutta.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ”sekaisuus” on\u00a0kehossamme ja ajattelussamme tapahtuvien, stressireaktioon liittyvien muutosten seuraamus. H\u00e4t\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 voi olla monen tasoista, joten yleisen\u00e4 termin\u00e4 sit\u00e4 ei ole mielek\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Puhuisin sen sijaan liev\u00e4st\u00e4-, keskivahvasta ja vahvasta stressireaktiosta.<\/p>\n
Stressireaktio voi aiheuttaa kehossamme esimerkiksi seuraavia muutoksia:<\/p>\n
Stressireaktio tunnetaan my\u00f6s ”taistele tai pakene”-reaktiona. Se valmistaa kehoa taisteluun tai pakoon. Stressireaktion v\u00e4hent\u00e4miseen ja hallitsemiseen tarjotaan usein keinoiksi erilaisia rauhoittumistekniikoita, meditaatiota, mindfulnessia ja hengitystekniikoita. Ne toimivatkin, jos niiden k\u00e4ytt\u00e4miseen on aikaa ja tilanne sen muutenkin mahdollistaa.<\/p>\n
Usein niiden k\u00e4ytt\u00f6 ei kuitenkaan ole mahdollista, mutta h\u00e4t\u00e4ilyn haluaisi silti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Siksi tarjoan t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 osaratkaisuksi h\u00e4t\u00e4ilyn v\u00e4hent\u00e4miseen ja stressireaktion v\u00e4hent\u00e4miseen kognitiivisten kykyjemme hiomiseen liittyv\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa. T\u00e4m\u00e4 on hidas muutos, jolla on kuitenkin el\u00e4m\u00e4nlaatua parantava vaikutus koko loppuel\u00e4m\u00e4mme ajan.<\/p>\n
Taistele- tai pakene-reaktioon ja siihen liittyv\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4ilyyn liittyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti seuraavia ajattelun- ja tunnekokemuksen muutoksia:<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kognitiivisten kykyjen v\u00e4\u00e4ristym\u00e4t ovat se tekij\u00e4, joka johtaa siihen, ett\u00e4 teemme\u00a0h\u00e4t\u00e4illess\u00e4mme niin helposti kaikenlaisia v\u00e4\u00e4ri\u00e4 tulkintoja ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Syy on psykokemiallinen, mutta voimme my\u00f6s oman ajattelun ja osaamisen kautta vaikuttaa tilanteen kehittymiseen.<\/p>\n
Seuraavaksi k\u00e4yn l\u00e4pi muutaman yleisen ajatteluun ja ajattelutottumuksiimme liittyv\u00e4n syyn, jotka tukevat stressireaktion syntymist\u00e4 ja sen aikaisen h\u00e4t\u00e4ilyn korostumista. Ehdotan niihin my\u00f6s joitain osaratkaisuja.<\/p>\n
H\u00e4lytystilassa oleva mieli voi olla tavallistakin aktiivisempi. Erilaisia ajatuksia sinkoilee huimaa tahtia. T\u00e4m\u00e4 voi\u00a0vaikuttaa meist\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in koemme tekev\u00e4mme kovaa ajatusty\u00f6t\u00e4 ratkaisun l\u00f6yt\u00e4miseksi ja h\u00e4t\u00e4tilan lopettamiseksi.<\/p>\n
Unohdamme vain usein ottaa huomioon, ett\u00e4 yll\u00e4listatuista syist\u00e4 johtuen t\u00e4m\u00e4 ajatusty\u00f6mme on\u00a0hyvin huonolaatuista.\u00a0Usein rauhoittuminen ja sen my\u00f6t\u00e4 v\u00e4hentynyt stressireaktio mahdollistaisi parempilaatuisen ajattelun ja siten my\u00f6s ratkaisun nopeamman l\u00f6ytymisen. N\u00e4in ollen aktiivista ja h\u00e4t\u00e4ist\u00e4 ajatteluty\u00f6t\u00e4 ei tule glorifioida, vaikka se kuumeinen ratkaisun hakeminen j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 tuntuisikin.<\/p>\n
Meiss\u00e4 jokaisessa oleva suojaj\u00e4rjestelm\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 upea. Vaaran havaitessaan se aktivoi kehomme silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 taistelutilaan ilman, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy varsinaisesti itse tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Tuo mainio j\u00e4rjestelm\u00e4 on aikoinaan tarjonnut meille hyv\u00e4n suojan vaikkapa kivikautisia villipetoja ja vihamielisi\u00e4 heimoja vastaan. Maailma on kuitenkin muuttunut ja villipetojen ja heimojen tilalle on tullut haasteita, jotka ovat usein lopulta\u00a0t\u00e4ysin vaarattomia.<\/p>\n
Suojausj\u00e4rjestelm\u00e4mme\u00a0 on kuitenkin pysynyt t\u00e4ysin samana. Se reagoi yh\u00e4 jokaiseen vaaralliseksi kokemaansa tilanteeseen samoin kuin se reagoisi kiukkuiseen luolaleijonaan: valmistautumalla taisteluun. Tuloksena on taisteluun virittynyt keho ja kaventunut ajattelukyky.<\/p>\n
Esimerkki t\u00e4m\u00e4n yliherk\u00e4n suojaj\u00e4rjestelm\u00e4mme tulkintavaikeuksista voisi olla esimerkiksi ylisuuren puhelinlaskun saapuminen. Avaat pahaa aavistamatta laskun, jonka per\u00e4ss\u00e4 seisookin aivan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n suuri summa! K\u00e4tesi hikoavat, syd\u00e4n alkaa hakkaamaan, pupillit laajenevat, ajattelu kaventuu! Suojaj\u00e4rjestelm\u00e4si on pel\u00e4stynyt puhelinlaskua. Olet valmiina taisteluun, vaikka oikeaa uhkaa ei ole eik\u00e4 ole miss\u00e4\u00e4n ollutkaan.<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4n aktivoituminen ei vaadi meilt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta kuin yhden ajatuksen. Ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 nyt ollaan todella pahassa\u00a0tilanteessa ja jotain on teht\u00e4v\u00e4. Toiset osaavat olla kokematta ylisuurta puhelinlaskua aidosti vaarallisena uhkana, joten heid\u00e4n stressireaktionsa ei k\u00e4ynnisty tai k\u00e4ynnistyy paljon lievemp\u00e4n\u00e4 kuin toisilla.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 tulkintakyky\u00e4\u00e4n pystyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Opettelemalla erottamaan oikeasti vaaralliset ja vaarattomat asiat toisistaan, voimme oppia v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 h\u00e4lytyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hidas prosessi, muttei ole mit\u00e4\u00e4n todellista syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4.\u00a0Ajan kanssa v\u00e4\u00e4r\u00e4t h\u00e4lytykset v\u00e4henev\u00e4t ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme kokemamme kokonaisstressin m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenee. Sek\u00e4 jaksamisemme ett\u00e4 terveytemme pysyv\u00e4t parempina.<\/p>\n
Toisinaan h\u00e4t\u00e4ilyst\u00e4 ja sen aikana tehdyist\u00e4 ratkaisuista on ihan oikeasti iloa. H\u00e4tik\u00f6imme, teemme jonkin h\u00e4t\u00e4isen ratkaisun ja kas, se osoittautuukin oikeaksi!<\/p>\n
Mielemme havaitsee t\u00e4m\u00e4n ja ottaa opikseen: H\u00e4t\u00e4ily toimii! N\u00e4in se saattaa ajan kanssa laskea kynnyst\u00e4 h\u00e4t\u00e4ilyyn viel\u00e4kin alemmas. T\u00e4m\u00e4 kierre voi alkaa jo lapsena, joten aikuisik\u00e4\u00e4n tullessamme k\u00e4sill\u00e4 voi olla jo\u00a0mukavasti vakiintunut toimintatapa.<\/p>\n
Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 havainto siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4t\u00e4ily kannattaa, ei kuitenkaan p\u00e4de. Vaikka joskus harvoin h\u00e4t\u00e4ilyst\u00e4 on iloa, useammin\u00a0siit\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiassa haittaa. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 pit\u00e4\u00e4 aktiivisesti mieless\u00e4. Se on osaltaan keino opettaa mielt\u00e4mme omaksumaan ennemmin oikeasti toimivia, kuin toimimattomia toimintamalleja.<\/p>\n
Stressireaktion aikana kykymme n\u00e4hd\u00e4 vaihtoehtoja on tuntuvasti kaventunut. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa ajattelun mustavalkoistumiseen. Kun vaihtoehtoja on v\u00e4hemm\u00e4n, on toiminta selke\u00e4mp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielt\u00e4mme\u00a0seuraavasta syyst\u00e4:<\/p>\n
Ihmisen keho pyrkii olemaan\u00a0energiatehokas kokonaisuus, mink\u00e4 vuoksi se pyrkii s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n energiaa mm. suosimalla mustavalkoista ajattelua ja erilaisia valmiita ajattelun konsepteja (nyrkkis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, tutut kokonaisuudet<\/em>). Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ajattelemme ja mit\u00e4 enemm\u00e4n tied\u00e4mme valmiiksi, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n energiaa ajatteluun tuhlaantuu. (Ajattelu on hyvin paljon energiaa viev\u00e4\u00e4.<\/em>) Siksi mustavalkoisuus tuntuu usein hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Kun soppaan viel\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6n nimelt\u00e4\u00e4n kognitiivinen dissonanssi<\/a>, eli mm. tapamme selitt\u00e4\u00e4 ajatuksemme ja ratkaisumme j\u00e4lkeenp\u00e4in hyviksi ja oikeiksi, n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t h\u00e4t\u00e4illess\u00e4 tehdyt ratkaisut varsin oivallisina. Suomeksi sanottuna: onnistumme helposti valehtelemaan itsellemme, ett\u00e4 toimimme hyvin, vaikka objektiivisesti katsottuna paljon parempiakin ratkaisuja olisi usein ollut olemassa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4kin on osittain tahaton tapa glorifioida h\u00e4t\u00e4ily\u00e4. Sit\u00e4 en suosittele teht\u00e4v\u00e4ksi. Mit\u00e4 enemm\u00e4n kerromme itsellemme, ett\u00e4 toimimme h\u00e4t\u00e4illess\u00e4mme hyvin ja oikein, sit\u00e4 alttiimpia olemme turvautumaan h\u00e4t\u00e4iseen toimintaan my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n Toivottavasti koit artikkelin hy\u00f6dylliseksi. Yll\u00e4 mainittujen asioiden sis\u00e4ist\u00e4minen ja k\u00e4ytt\u00e4minen on viimeisen parin vuoden aikana v\u00e4hent\u00e4nyt selke\u00e4sti ainakin omaa, vaikeissa tilanteissa syntyv\u00e4\u00e4 tapaani h\u00e4t\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja toimia h\u00e4t\u00e4\u00e4nnyksen vallassa.\u00a0Samanlaisista kokemuksista ovat raportoineet my\u00f6s jotkut muut tuntemani ihmiset, joten uskoisin, ett\u00e4 ainakin jotain per\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4\u00a0on.<\/p>\n Korostan, ett\u00e4 kaikki edell\u00e4 listattu liittyy pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tapahtuvaan itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen. Erilaiset toiminta- ja ajatusmallit istuvat meiss\u00e4 usein syv\u00e4ll\u00e4, joten niit\u00e4 ei ole useinkaan kovin helppoa muuttaa nopeasti. Kokemuksesta kuitenkin sanon, ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tapahtuva malliensa hiominen johtaa varsin hyviin tuloksiin. Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti!<\/p>\n Rakkaudella,<\/p>\n Jevgeni<\/p>\n Muuta aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n L\u00e4mmin kiitos lukemisesta!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuinka\u00a0toimia, kun kohtaa suuren, pelottavan ja uhkaavan ongelman, jonka ratkaisu vaatii p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4 ja kekseli\u00e4isyytt\u00e4? ”Pid\u00e4 p\u00e4\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4, itsesi rauhallisena ja keskity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4sill\u00e4olevaan ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Kartoita ratkaisukeinot ja valitse niist\u00e4 j\u00e4rkevin. S\u00e4ilyt\u00e4 mielenmaltti \u00e4l\u00e4k\u00e4 h\u00e4t\u00e4ile.” Joojoo. Helppo sanoa ja aivan uskomattoman vaikea tehd\u00e4. Kansankielell\u00e4 h\u00e4t\u00e4ily on stressireaktioon liittyv\u00e4 tila, johon liittyy ajattelun sekaisuutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":20065,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[1417,326,28,1415,1404,24],"tags":[88,364,96,64,363,362],"class_list":["post-3984","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-itsensa-kehittaminen","category-rohkeus-ja-itsevarmuus","category-jaksaminen-ja-stressi","category-suorituskyky","category-terveys-ja-hyvinvointi","category-tunteet-ja-tunnetaidot","tag-alhainen-mielentila","tag-hataily","tag-ongelmanratkaisu","tag-stressi","tag-stressireaktio","tag-taistele-tai-pakene-reaktio","entry","has-media"],"yoast_head":"\nLopuksi<\/h2>\n
\n