Nyt se on vihdoin todistettu. Zoom-väsymys ja muu videoyhteyden ääressä kököttäminen uuvuttaa työntekijää ja häiritsee hänen työtään. Tämä on tärkeä tärppi yritysten esimiehille. Jos tarkoitus on tukea työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista työhön, on tärkeää, että videokameran saa jättää pois päältä. Tai näin viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ainakin väittävät…
Zoom-väsymys on yhteydessä videokameran käyttöön kokousten aikana
Tästä aiheestahan on väännetty pandemia-ajan alusta asti. Moni esimies haluaa osallistujien pitävän kameransa päällä, sillä uskoo sen nostavan osallistujien aktiivisuutta. Suljetun kameran taas ajatellaan mahdollistavan sen, että osallistujat puuhailevat kokouksien aikana omiaan, eivätkä keskity niiden varsinaiseen sisältöön.
Aivan viime aikoihin asti kumpikaan näistä argumenteista ei ole saanut yliotetta. Viime aikoina asia on kuitenkin alkanut muuttua. Uudet tutkimukset osoittavat, että videokameran käytöstä johtuva uupumus ei ainoastaan laske osallistujien sitoutumista kulloisenkin kokouksen aiheeseen, vaan se laskee sitoutumista koko työtä kohtaan! Olemme tulleet pisteeseen, jossa työnantajien hälytyskellojen tulisi viimeistään soida.
Syy sitoutumisen laskuun on melko suoraviivainen. Uupumus vähentää käytössämme olevia resursseja (käytännössä esim. tarkkaavaisuutta ja motivaatiota) ja niiden väheneminen taas laskee sitoutumisen astetta. Resurssien väheneminen saattaa myös vuorostaan altistaa uupumuksen lisääntymiselle. Syntyy eräänlainen itseään ylläpitävä kehä.
Eniten väsymystä kertyy rivityöntekijöille (esimiehet ovat suhteellisen turvassa)
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että eniten väsymystä näyttää kertyvän niille työntekijöille, jotka ovat organisaation arvosteikossa suhteellisen alhaalla. Käytännössä esimiehet ja asiantuntijat ovat tässä mielessä paremmassa turvassa kuin rivityöläiset. Tässä ei toki ole mitään uutta.
Mistä Zoom-väsymys johtuu?
Mistä se Zoom-väsymys oikein johtuu? Mikä siinä kameran päällä pitämisessä on niin kamalaa? Syy on melko ennalta-arvattava:
Kun kamera on päällä, altistaa se meidät tunteelle, että meitä valvotaan ja tarkkaillaan. Tämä johtaa helposti siihen, että ihminen tulee itsetietoiseksi ja alkaa keskittymään siihen, miltä vaikuttaa muiden silmin. Aiemmista kyselytutkimuksista on selvinnyt, että moni ajattelee ulkonäköään ja tekemäänsä vaikutelmaa merkittävästi enemmän etäkokouksissa kuin oikean elämän tapaamisissa. Moni ilmoittaa myös keskittyvänsä ennen etäkokouksia merkittävästi enemmän siihen, miltä vaikuttaa ulkoisesti, kuin siihen, mitä tulee kokouksessa sanomaan.
Käytännössä olemus -ja ulkonäköseikat menevät siis helposti itse työn edelle. Tämän luulisi ja toivoisi olevan asia, josta esimiehet huolestuisivat ja luopuisivat vaatimuksesta käyttää kokousten aikana kameraa. Pandemiatilanne on toki toivottavasti pian jo ohi, mutta etäkokoukset ovat todennäköisesti tulleet jäädäkseen. Siksi näitäkin asioita on tärkeää miettiä.
Rakkaudella,
Jevgeni
Lähteitä
Bailenson, J. N. (2021). Nonverbal overload: A theoretical argument for the causes of Zoom fatigue. Technology, Mind, and Behavior, 2(1), 1–6.
Bennett, A. A., Campion, E. D., Keeler, K. R., & Keener, S. K. (2021). Videoconference fatigue? Exploring changes in fatigue after videoconference meetings during COVID-19. Journal of Applied Psychology, 106(3), 330–344.
Shockley, K. M., Gabriel, A. S., Robertson, D., Rosen, C. C., Chawla, N., Ganster, M. L., & Ezerins, M. E. (2021). The fatiguing effects of camera use in virtual meetings: A within-person field experiment. Journal of Applied Psychology, 106(8), 1137-1155. https://dx.doi.org/10.1037/apl0000948
Venz, L., & Sonnentag, S. (2015). Being engaged when resources are low: A multi-source study of selective optimization with compensation at work. Journal of Vocational Behavior, 91, 97–105.
Vohs, K. D., Baumeister, R. F., & Ciarocco, N. J. (2005). Self-regulation and self-presentation: Regulatory resource depletion impairs impression management and effortful self-presentation depletes regulatory resources. Journal of Personality and Social Psychology, 88(4), 632–657.
Wiederhold, B. K. (2020). Connecting through technology during the coronavirus disease 2019 pandemic: Avoiding “Zoom fatigue.” Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking, 23(7), 437–438
