kiitos on elämän tärkein sana

Kiitos on elämän tärkein sana. Tämä on toki tavallaan itsestäänselvää. Melkein jokaiselle on jo lapsena korostettu, kuinka tärkeää on sanoa kiitos. Useimmat meistä tietävät sen aivan hyvin. Itse olen kuitenkin vasta viime aikoina alkanut ymmärtämään sitä, että KUINKA TÄRKEÄ SANA SE IHAN OIKEASTI ONKAAN!

Olen aina tykännyt sano kiitos, mutta olen ollut sen käytön suhteen tavanomaisen konservatiivinen. Olen kiittänyt paljon, mutta monesti lähinnä niissä tilanteissa, joissa “kuuluukin kiittää”. Ylimääräistä kiitosteltua olen kuitenkin pitänyt vähän sellaisen hölmönä, nolona, juustoisena ja vähän “outona”. Olen ajatellut, että kiitoksille on kyllä paikkansa, mutta myös, että kiittämistä ei pidä harrastaa liikaa.

Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin lisännyt tämän K-sanan käyttöä. Olen alkanut käyttämään sitä myös niissä tilanteissa, joissa se olisi ennen tuntunut oudolta. Ja huhhuh! Vaikutus on ollut valtava. Ihmiset näyttävät tykkäävän siitä, että saavat kiitosta ja monet ovat sanoneet jälkeenpäin, kuinka kivalta tuntuu, että joku jakelee vuolaasti kiitoksia.

Paitsi että kiittämisestä tulee muille ihmisille kiva fiilis, se vaikuttaa myös minuun itseeni. Kun kiitän, tulee olo, että toimin oikein. Ja harva asia elämässä tuntuu niin hyvältä kuin oikein toimiminen. Kiitos ilahduttaa muita, kiitos ilahduttaa minua itseäni, mutta ennen kaikkea kiitos luo myönteistä kulttuuria sinne, missä se ikinä ilmoille helähtääkään. Kiitos sitoo ihmisiä yhteen, kiitos voimauttaa ja antaa lisäarvoa sille toiminnalle, josta kulloinkin kiitetään.

Kun olen hehkuttanut tätä oivallustani muille, on pari henkilöä väläyttänyt, että on arvelluttavaa viljellä kiitosta siksi, että kiittelijästä pidettäisiin enemmän. On arvelluttavaa ikään kuin kerätä itselleen “sosiaalista pääomaa” sillä, että saa ihmiset tykkäämään itsestään siksi, että jakelee vuolaasti kiitoksia. Kiitteleminen on epäilyttävää, koska sillä ikään kuin yritettäisiin saada itselleen jonkinlaista hyötyä.

Ymmärrän ajatuksen, mutta en allekirjoita sitä. Jos ei muuta, niin siitä syystä, että kiittely on todennäköisesti hellyyttävin ja epämulkuin tapa sosiaalisen pääoman kerryttämiseen. Jos joku haluaa olla hyvä tyyppi ja käyttää muiden kiittelyä goodwillin kerryttämiskeinona, niin käyttäkööt minun puolestani. Kiitos tuntuu hyvältä joka tapauksessa. Lähtökohtaisesti kuitenkin koen, että kiitos on ennen kaikkea lahja paitsi toiselle ihmiselle, myös koko kulttuurille ja ihmisyhteisölle. Kiitos tekee hyvää meille kaikille.

ITSEREFLEKTIOTEHTÄVÄ

  • Mikä on suhteesi kiittämiseen?
  • Kuinka usein kiität, entä kuinka usein sinua kiitetään?
  • Millaisissa tilanteissa kiität? Entä millaisissa tulet kiitetyksi?
  • Mitä kiittäminen tai kiitetyksi tuleminen merkitsee sinulle? (Mitä kiitos siis käytännössä tarkoittaa, onko se vain kiitollisuuden osoitus, merkki arvostuksesta tai välittämisestä, jotain muuta?)
  • Ketä voisit kiittää vielä tänään?

Rakkaudella,

Jevgeni

PS. Kiitos, että luit tämän. Se ilahduttaa minua kovasti :)!

(Teksti “Kiitos on elämän tärkein sana” on julkaistu 7.5.2017 ja sitä on päivitetty 29.4.2021. Lisää vastaavia tekstejä löytyy blogin arkistosta. Kiitos ja mukavia lukuhetkiä!)