Hymypatsas eli entinen hymypoika ja hymytyttöpatsas puhututtaa jälleen. Hymypatsaan jakamisen lopettamista ehdotetaan, sillä joidenkin vanhempien mukaan se eriarvoistaa oppilaita ja aiheuttaa osalle pahaa mieltä. Osa
Moikka! Tänään blogin aiheena on opiskelijan mielenterveys ja erityisesti sen yksi osa-alue: liiallinen vaativuus itseään kohtaan. On yleistä, että opiskelija suhtautuu niin vaativasti omiin arvosanoihinsa
Milloin olen riittävän hyvä? Milloin kelpaan kaveriksi? Nämä ovat yleisiä huolenaiheita erityisesti niiden ihmisten keskuudessa, joilla on haasteita löytää itselleen kavereita esimerkiksi koulussa tai työpaikalla. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, kun koulut ovat jälleen käynnistyneet.
Paluu opiskeluarkeen ahdistaa tällä hetkellä monia. Puolitoista vuotta kestäneen eristäytymis- ja etäopetus -vaiheen jälkeen normaaliin arkeen palaaminen voi tuntua oudolta ja ikävällä tavalla jännittävältä.
Kiinnostaako ulkomailla opiskelu ja erityisesti lääketieteen opiskelu Latviassa?
Moni suosituille aloille, kuten psykologian tai lääketieteen koulutusohjelmiin hakeva jää joka vuosi vaille koulupaikkaa suomalaisessa yliopistossa. Moni saattaa yrittää sisään useitakin vuosia peräkkäin, mikä on turhauttavaa, sillä varsinkin lääketieteellisen pääsykokeeseen valmistautuminen ahmaisee valtavan määrän aikaa ja vaivaa.
Ulkopuoliseksi jääminen ei ole mukavaa. Samalla se on kuitenkin valitettavan yleinen kokemus todella monelle meistä. Vuosien varrella moni tämänkin blogin lukijoista on kirjoittanut siitä, kuinka on jäänyt – tai tullut jätetyksi – porukan ulkopuolelle esimerkiksi koulussa, töissä tai harrastuksissa.
Kuinka onnistua pääsykokeissa? Aihe on jälleen ajankohtainen, sillä monet suuntaavat huhti-toukokuun aikana tekemään koetta, joka saattaa olla heidän elämänsä tärkein. Pääsykokeet ja niihin valmistautuminen voivat olla erittäin raskas ja vaikea kokemus. Olen aikoinaan muun muuassa seurannut monien lääkikseen pyrkivien matkaa monen vuoden ajan (jotkut hakivat sisään jopa viisi kertaa, ennen luovuttamistaan tai sisäänpääsyään!). Oli melko pysäyttävää nähdä, kuinka vaikeaa monilla heistä oli ja kuinka merkittävää mielenterveydellistä oirehtimista monilla (varsinkin nuorilla) hakijoilla oli havaittavissa.
Aina kun puhutaan koulukiusaamisesta, ihmettelen, miksei puhuta myös työpaikkakiusaamisesta, ottaen huomioon, että se on lähes täysin vastaava, samoista asioista koostuva ja lähes yhtä yleinen ilmiö kuin koulukiusaaminenkin.
Keväällä on jälleen pääsykokeiden aika. Yksi pääsykokeisiin liittyvä piinaava ilmiö taas on pääsykoestressi. Stressi voi olla ihan pientä, tai sitten se voi olla niin isoa, että se saattaa jopa pilata koesuorituksen. Siksi voi olla hyvä perehtyä jo reilusti etukäteen siihen, kuinka pääsykoestressiä voi vähentää.
Vaikuttavatko lapsuudessa tai aikuisuudessa tapahtuneet kiusaamiskokemukset sosiaalisten pelkojen muodostumiseen?
Usein ne vaikuttavat, ikävä kyllä. Koulu- tai työpaikkakiusatuksi joutuminen on monissa tutkimuksissa yhdistetty sosiaaliseen epävarmuuteen. Tämä on ikävää paitsi sen vuoksi, että kiusaaminen (eli käytännössä henkinen ja fyysinen väkivalta!) on jo itsessään väärin, myös siksi, että kiusaaminen on niin hemmetin yleistä.
