Skeptinen, korostetun ja alleviivatun älyllinen sekä kyyninen asenne keskusteluissa ja sosiaalisissa tilanteissa: hyvä vai huono asia? Kannattaako keskusteluissa suosia syvästi älyllistä vai hieman kevyempää tyyliä?
Törmään varsinkin älykkö- ja yliopistopiireissä paljon ihmisiin, joilla on sellainen korostetun älyllinen asenne kaikissa sosiaalisissa tilanteissa. He pohdiskelevat, puhuvat syvällisiä, tarttuvat yksityiskohtiin, kyseenalaistavat ja argumentoivat. Usein heidän kanssaan saa aikaiseksi hyvin antoisia ja omaakin ymmärrystä kehittäviä keskusteluja. Heidän tapansa olla sosiaalisissa tilanteissa vie usein keskusteluja mielenkiintoisiin ja opettavaisiin suuntiin, mikä on mukavaa. Samalla he kuitenkin ovat kommunikointityylinsä vuoksi usein niin raskasta seuraa, ettei sellaista halua kohdata kaikissa tilanteissa, mikä usein johtaa tällaisten ihmisten välttelyyn.
Siksi pohdiskelen aihetta tämän viikon videolla. Onko sellainen korostetun skeptinen, kyyninen ja älyllinen asenne enemmän hyvä vai huono juttu sosiaalisten tilanteiden sujuvuuden ja antoisuuden kannalta?
Mukavia kuunteluhetkiä :)!
PS. Jos tykkäsit tästä, niin voit halutessasi vilkaista myös muita videoita videoblogistani. Täydellinen videolistaus löytyy täältä. Kiitos paljon!
PPS. Otan myös mielelläni vastaan aihe-ehdotuksia videoita ja tekstejä varten, niitä voi laittaa osoitteeseen elaparemmin@elaparemmin.fi, kiitos!
Rakkaudella,
Jevgeni
