10 asiaa työnhausta

Työnhausta on tullut vuosien varrella yhä haastavampaa. Työnhakijalta ei odoteta enää vain ammattitaitoa, vaan myös hyviä työnhakutaitoja. Tilanne on epämiellyttävä, mutta todellinen. Siksi haluan listata tänään 10 asiaa työnhausta, joita emme aina tajua ottaa huomioon.

Kuten aina, jotkut listan kohdista saattavat tuntua itsestäänselviltä, jotkut taas ärsyttäviltä. Joka tapauksessa niiden huomioimisesta saattaa olla osalle meistä ainakin pientä hyötyä. Kuten aina, tarkoitus ei ole myöskään syyllistää työnhakijoita, sillä työnhaku on yhä vaikeampaa. Haasteisiin törmäämin sen yhteydessä on täysin ymmärrettävää ja inhimillistä.

Yksi työnhaun perusongelma on se, että työnhakijoina lähestymme työnhakua hieman nurinkurisesta näkökulmasta. Tiedämme haluavamme töitä ja rahaa, mutta siihen se usein sitten jääkin. Emme ajattele tätä haluamme pidemmälle, mikä saattaa jopa vahingoittaa työnhakuamme.

  • Emme esimerkiksi tarkasti sitä, millaista työtä haluamme ja miltä alalta tai sektorilta haluamme sitä.
  • Emme ehkä tiedä, keihin henkilöihin meidän täytyy olla yhteydessä tai kehen meidän kannattaa tutustua, jotta voisimme löytää haluamamme kaltaisen työpaikan.
  • Emme ehkä tiedä sitä, mikä on tehokkain keino erottautua muista hakijoista.
  • Sekä muita vastaavia syitä, joiden vuoksi työnhakumme jää tehottomaksi.

Haemme töitä ikään kuin pimeässä huitoen. Jos matkassa on hieman tuuria, voimme pimeässäkin huitoen löytää itsellemme hyvän työpaikan, mutta jos tuuria ei ole, olemme vaarassa jäädä niiden työnhakijoiden jalkoihin, joilla on omaan työnhakuunsa tehokkaampi ja strategisempi ote.

Pimeässä huitominen ei johdu siitä, että työnhakijat olisivat millään tavalla hölmöjä, vaan pikemminkin siitä, ettei työnhakutaitoja opeteta kunnolla oikein missään. Tämän vuoksi haluan nostaa esiin muutaman tuikitärkeän, mutta monelta työnhakijalta huomiotta jäävän asian. Näiden sisäistäminen tulee auttamaan työnhakua suuniteltaessa ja tehostaessa.

10 asiaa työnhausta, jotka ovat saattaneet mennä sinulta ohi

1. Tiedätkö millaisia töitä haluat?

Moni, varsinkin nuori tai vähemmän koulutettu henkilö lähestyyö työnhakua ”noo, katellaan nytten mitä löytyy” –asenteella. Heillä ei ole tarkkaa kuvaa siitä, millaista työtä he ovat etsimässä, vaan he pitävät silmänsä auki kaikenlaisten sopivien töiden varalta.

Tämä ei ole itsessään huono asia, mutta joissain tilanteissa se voi olla ongelma. Maailmassa on kymmeniätuhansia erilaisia työtehtäviä ja jo pelkästään Suomessa satojatuhansia yrityksiä. Suomessa vain alle 700 yrityksistä on niin isoja ja tunnettuja, että olemme kuullut niistä.

Usea sata tuhatta muuta yritystä taas ovat niin pieniä, että olemme tuskin kuulleet niistä koskaan. Kuitenkin nämäkin yritykset kaipaavat työntekijöitä. Mutta miten voisimme tajuta hakea niihin, jos emme oikein edes tiedä, mitä haluamme?

Kun tiedämme tarkkaan, millaista työtehtävää etsimme, voimme lähestyä asiaa strategisemmin. Voimme pohtia, millaisista yrityksistä voisi löytyä haluamamme kaltainen tehtävä ja sitten pohtia, kuinka voisimme siihen hakea.

2. Tiedätkö, millaisiin yrityksiin työllistyminen on helpointa?

Verisintä kamppailu työpaikoista on isoissa ja tunnetuissa yrityksissä, sillä tunnettuutensa vuoksi niihin on enemmän hakijoita kuin tuntemattomiin ja pieniin yrityksiin.

3. Toimi ensimmäisenä, älä vain reagoi

Pienten yritysten rekrytointi tapahtuu usein katseilta piilossa sillä niillä ei usein ole osaamista, rahaa tai aikaa järjestää avointa ja isoa rekrytointia. Tarvetta työntekijöille on kuitenkin pienissäkin yrityksissä. Jos yritys ei tule meidän luoksemme, voisimmeko me itse mennä yrityksen luokse? Mitä jos ottaisimme yrityksiin itse yhteyttä, emmekä jäisi odottamaan tietoa siitä, että niillä on avoin rekry käynnissä?

Vaikka pienellä yrityksellä ei olisikaan avoimia työpaikkoja tarjolla juuri nyt, tilanne voi myös tulevaisuudessa muuttua. Tällöin voi olla, että yrityksestä otetaan yhteyttä heihin, jotka ovat sinne aiemmin yrittäneet hakea.

4. Tiedät, että aktiivisuutta arvostetaan, mutta toimitko sen mukaan?

Työnhakijoina tiedämme, että aktiivisuuden ja aloitekyvyn osoittamista arvostetaan. Emme kuitenkaan aina toimi näin, vaikka ymmärtäisimmekin asiassa piilevän hyödyn.

Moni esimerkiksi kokee luonnottomana ja pelottavana ottaa itse yhteyttä yrityksiin ilman, että nämä ovat ensin ilmoittaneet avoimena odottavasta työpaikasta. Tämän voidaan nähdä olevan virhe, sille kyky ottaa ensimmäisenä yhteyttä potentiaaliseen työnantajaan on osoitus aktiivisuudesta ja aloitekyvystä.

5. Hahmotatko koko työtarjonnan kentän?

Moni työnhakija ei täysin hahmota koko työtarjonnan kenttää. Kun puhutaan työnhausta, ajatellaan että töihin on haettava tavanomaisiin yrityksiin, jotka ovat pääasiassa voittoa tavoittelevia osakeyhtiöitä. Samalla unohdetaan, että maailmassa on myös monia muita potentiaalisia työpaikkoja, kuten yleishyödyllisiä organisaatioita, pieniä järjestöjä sekä erilaisia osuuskuntia.

Osa työnhakijoista ei myöskään ole pohtinut sitä, millä sektorilla haluaisi työskennellä ja mihin heidän sen mukaan kannattaa panostaa työnhaussaan. Suuntautuuko kiinnostus ensisijaisesti valtio-, kunta-, järjestö- vai yksityiselle sektorille?

6. Teetkö työnhakua yksin, vai hyödynnätkö muiden apua?

Koska työnhaku ei ole helppoa, on enemmän kuin hyväksyttyä hakea siihen tukea muilta tahoilta. Esimerkiksi TE-toimistot tarjoavat mahdollisuuksien mukaan työnhakijoille ilmaista uraneuvontaa tai ammatinvalintapsykologin apua. TE-toimiston palvelut ovat ilmaisia, joten ei ole mitään todellista syytä, miksei niitä voisi käyttää työnhaun tukena.

Suosittelen vahvasti myös erilaisten netistä löytyvien työnhakijoiden vertaistukiryhmien hyödyntämistä. Jos ei muuta, voi niistä saada ainakin henkistä vertaistukea työnhaun ajaksi.

On myös mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että myös yksi tai useampi ystäväsi hakee töitä. Miksette löisi voimianne yhteen ja hakisi töitä toistenne seurassa? Näin työn hakemisesta tulee hauskempaa, voitte oppia toisiltanne ja tukea toisianne silloin, kun voimat ja usko meinaavat loppua.

Toisten seurassa työnhakua tulee myös tehtyä tehokkaammin. Jos tiedät olevasi yksin ollessasi esimerkiksi liian hidas tai laiska, pyri löytämään itsellesi seuraa.

7. Rekrytointi on nopeatahtisempaa kuin usein ajatellaan

Hitaasti ja seikkaperäisesti hoidettu rekrytointi saattaa maksaa yritykselle paljon enemmän kuin nopeasti hoidettu rekrytointi. Siksi päätöksiä siitä, kuka saa työpaikan, pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti, kunhan sopiva hakija on ensin löytynyt.

Vaikka yritys ilmoittaisikin haun olevan auki vielä viikon ajan, voi olla, että tehtävään ollaan jo palkkaamassa jotakuta, joka toimi ajoissa. Ota siis tavaksi toimia heti, kun vain löydät itseäsi kiinnostavia paikkoja. Ei huomenna, vaan tänään. Odottaminen saattaa pilata mahdollisuutemme työllistyä.

8. Työntekijöiden vaihtuvuus on todellisuutta ja sinä voit hyötyä siitä

Väestö vanhenee ja eläiköityy, nuoremmilla ihmisillä taas on tapana lisääntyä. Toisin sanoen, täytetyistäkin työpaikoista jää ihmisiä pois eläköitymisen tai vanhempainlomalle jäämisen vuoksi. Myös sairaslomat ja muut vapaat saattavat jättää työpaikkoja tyhjiksi.

Nämä asiat ovat tiedossa usein jo kauan ennen kuin niiden vuoksi käynnistetään avoin haku. Ota tavaksesi kysellä, sattuisiko jossain yrityksessä olla avautumassa työpaikkoja ehkäpä puolen vuoden tai vuodenkin kuluttua. Älä katso vain parin kuukauden päähän eteenpäin, vaan tiiraile pidemmälle, ehkä vuodenkin päähän.

9. Työnantajaa kiinnostaa usein enemmän osaamisesi kuin koulutuksesi

Moni on tottunut ajattelemaan työnhakua koulutuksen kautta. Ajatellaan, että voidaan hakea vain niihin paikkoihin, jotka vastaavat omaa koulutustaustaamme. Tämä ei pidä paikkaansa. Koulutus ja osaaminen ovat kaksi täysin eri asiaa.

Työnantajaa ei keskimäärin kiinnosta työntekijöidensä koulutustaso, vaan työnantaja on kiinnostunut ennemminkin osaamisestamme. Nämä eivät aina kulje käsi kädessä. Hyvilläkin papereilla koulusta valmistunut henkilö saattaa osoittautua heikoksi työntekijäksi. Sama pätee toisinpäin. Kouluaikanaan heikko opiskelija saattaa osoittautua erinomaiseksi työntekijäksi.

Kannattaa siis luopua pelkästä koulutuslähtöisestä ajattelusta ja siirtyä osaamislähtöiseen ajatteluun. Osaat todennäköisesti aika monenlaisia asioita. Voisiko tämä laajentaa työnhakusi näköaloja? Mitä sellaisia taitoja sinulla on, joista joku voisi haluta maksaa?

10. Työnhakutaitosi ovat riittämättömät

Osaamista tulee lisää harjoittelun ja opiskelun myötä. Jos jossain haluaa olla taitava, sitä täytyy opiskella ja harjoitella. Moni työnhakija yrittää työllistyä hyvin vähäisillä työnhakutaidoilla, jolloin ei ole ihme, että työnhaun tulokset jäävät heikoiksi. Mitä enemmän harjoittelet työnhakua, sitä paremmaksi työnhakijaksi opit.

Kyseessä on melko uusi ilmiö. Entisessä maailmassa töihin pääsemiseen riitti useammin pelkkä ammattitaito. Yhä useammin sen lisäksi kuitenkin vaaditaan myös työnhakutaitoja. Tilanne on raskas ja ikävä, mutta tällaisessa todellisuudessa me nykyään elämme. Mitä paremmat työnhakutaidot hakijalla on, sitä todennäköisemmäksi saattaa muuttua myös hänen työllistymisensä.

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “10 asiaa työnhausta, jotka ovat saattaneet mennä sinulta ohi” on julkaistu

Mikä fiilis tekstistä jäi?
Sai ajattelemaan!
Sai ajattelemaan!
0
Tykkäsin!
Tykkäsin!
0
En tykännyt!
En tykännyt!
0