puheääni

Hei!

Opetan työkseni sosiaalisissa tilanteissa pärjäämistä ja sosiaalista itsevarmuutta. Eräs aiheista, joka nousee toistuvasti esiin, on oman äänen käyttäminen.

Puheääni on hyvin henkilökohtainen asia. Oman äänensä käyttäminen ujostuttaa monia, sillä moni kokee äänensä eri tavoin puutteellisena. Jonkun mielestä se saattaa olla liian hiljainen, jonkun mielestä liian nasaali, jonkun mielestä liian nariseva, huokoinen, kova, epävarma, kireä, jännittynyt tai jotakin muuta ikävää.

Onneksi parempaan puheääneen voi myös oppia. Monet äänenkäyttöä parantavat vinkit ovat otettavissa käyttöön ilahduttavan helposti. Tässä tekstissä haluan jakaa pari vinkkiä, joista on ollut itselleni hyötyä.

(Puhun ammatikseni, mutta se ei tarkoita, että olisin aina ollut hyvä äänenkäyttäjä. Enkä taida olla sitä vieläkään. Mutta edes jonkinlaista kehitystä on tapahtunut!)

Vinkit ovat peräisin vokologi Johanna Leskelän “Neljä askelta parempaan puheääneen” -verkkokurssilta, jonka kävin ja josta pidin. Suosittelen kurssia myös muille, joita oman äänensä kehittäminen kiinnostaa. Seuraava verkkokurssi alkaa tämän viikon perjantaina (25.10.2019) ja siitä saa 10 % alennuksen käyttämällä ostoksen yhteydessä koodia “rohkeuskoulu“.

1. Rento ääni tulee rennosta kehosta

Ääntä tuotetaan kehon lihaksilla. Pääasiassa siitä vastaavat äänihuulet, mutta kokonaisuudesta vastaavat myös muut lihakset. Rento lihas taas toimii tarkemmin ja luotettavammin.

Äänen kannalta olennaiset lihakset sijaitsevat niskahartiaseudulla sekä kasvoissa. Ne kannattaa aika-ajoin hieroa auki ja rentouttaa. Erityisesti istumatyöläinen taistaattisessa asennossa paljon aikaansa viettävä ihminen saattaa olla jumissa. Tällä on vaikutusta myös äänentuottoon.

Siispä urheilulla, venyttelyllä ja hieronnalla on tärkeä osansa myös tässä. Toki niitä kannattaa harrastaa muutenkin kuin vain äänensä tähden. Hyvältä tuntuva keho on yleensäkin ihan kiva juttu.

2. Kiinnitä huomiota artikulaatioon

Ääneen ja siitä saatavaan vaikutelmaan ei vaikuta vain äänen tuotto sinänsä, vaan myös se, kuinka lausumme sanoja. Oikein lausutut sanat kuulostavat paremmilta. Esimerkiksi:

Puhu niin kuin sinulla ei olisi kiire:

Liian nopea puhe voi kuulostaa kireältä, hätäiseltä ja puuroutua helposti. Mitä nopeammin puhumme, sitä vähemmän aikaa sanojen laadukkaaseen muodostamiseen jää. Puuroutuvaa puhetta on vaikeampi seurata.

Anna itsellesi lupa puhua hitaammin ja rauhallisemmin. Luota siihen, että muut kyllä kuuntelevat (ja kuuntelevat sitä enemmän, mitä selkeämmältä ja rennommalta puhe kuulostaa).

Puhuttaessa avaa suu tarpeeksi isoksi:

Artikuloimme puhetta suun lihasten avulla. Jos emme anna suun avautua tarpeeksi isoksi, emme suo lihaksille mahdollisuutta käyttää koko potentiaalista liikerataansa. Tämä vähentää kykyämme selkeään artikulaatioon. Heikommin artikuloitua puhetta taas on vaikeampi seurata.

Voit kokeilla tätä lukemalla ääneen. Lue ensin niin, että pidät suun liikkeet pieninä ja sitten niin, että annat suun avautua isommaksi. Ero oli ainakin itselläni merkittävä, sillä olin tottunut pitämään “suun supussa”.

Suun aukominen voi tuntua aluksi hieman oudolta, mutta siihen tuntuu tottuvan nopeasti.

Älä niele sanojen loppua, vaan sano jokainen sana kokonaisuudessaan loppuun asti:

Huomaan, että itselläni on tapana nielaista sanojen loput. Sitä ikään kuin ajattelee, että sana tuli jo selväksi, miksi siis lausuisi sen ihan kokonaisuudessaan. Käytännössä tämä kuitenkin puurouttaa puhetta ja tekee siitä hätäisemmän – ja siten kireämmän – tuntuista.


Vinkit ovat tosiaan peräisin vokologi Johanna Leskelän “Neljä askelta parempaan puheääneen” -verkkokurssilta. Siellä oli paljon muutakin varsin hyödyllistä. Seuraava verkkokurssi alkaa tämän viikon perjantaina (25.10.2019) ja siitä saa 10 % alennuksen käyttämällä ostoksen yhteydessä koodia “rohkeuskoulu“.

Rakkaudella,

Jevgeni