älykkyyden tyypit

Älykkyyden tyypit ovat monia kiinnostava aihe. Osa älykkyyden tutkijoista on esittänyt malleja, jossa älykkyys jakaantuu useaan eri tyyppiin. Yksi tunnetuimista malleista on professori Howard Gardnerin moniälykkyysteoria, jossa hän jakaa älykkyyden kahdeksaan eri tyyppiin.

1. Kielellinen älykkyys

“Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta. Älykkyysosamäärän kannalta kielellinen älykkyys on erittäin tärkeää, sillä siinä tieto on suurimmilta osin kirjallisessa muodossa, vaikka pitäähän osaamistaan osata ilmaista myös kirjoittamalla. Kielellinen lahjakkuus voidaan jakaa suulliseen- ja kirjalliseen ilmaisuun että ymmärtämiseen.” (Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

2. Matemaattis-looginen älykkyys

“Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun, esimerkiksi päässälaskutehtäviin. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy. Matemaattis-loogisesti älykäs henkilö voi usein käsitellä suuriakin lukuja päässään. Tämä ominaisuus on jossain määrin edellytys hyvälle päättelytaidolle. Tunnetuin esimerkki lienee Albert Einstein, joka suorastaan lumoutui laskemisesta ja matemaattisten mallien luomisesta. Matemaattis-loogista kykyä tarvitaan arjessakin, kun pitää esimerkiksi perustella kantansa väittelyssä. Matemaattis-loogiseen älykkyyteen ei tarvitse verbaalista älykkyyttä nimeksikään. Verbalistiikkaa tarvitaan vasta silloin, kun ratkaisua yritetään selittää muille.(Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

3. Musiikillinen älykkyys

“Musiikillisesti älykäs ihminen muistaa helposti melodioita sekä kappaleita. Hän kuulee musiikissa paljon erilaisia vivahteita ja mm. erottaa tarkasti eri instrumenttien stemmat. Hän nauttii musiikista muita enemmän ja pystyy ilmaisemaan musiikilla itseään. Luultavasti hän kiinnittää muiden puheessa huomiota sen musiikillisiin elementteihin, äänen korkeuteen ja rytmiin. Hän saattaa myös opetella puhelinnumeroita sekä sanalistoja rytmittämällä niitä. Musiikin säveltäminen ja esittäminen voidaan paikantaa aivoissa. Esimerkiksi autistiset lapset, jotka eivät pysty kommunikoimaan kielellisesti, voivat taas menestyä musiikkiesityksissä erityisen hyvin.(Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

4. Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys

“Tällainen ihminen pystyy hahmottamaan hyvin tiloja, ja hänellä on erittäin hyvä suuntavaisto. Hänen on helppo lukea karttaa, ja hän oppii helposti peruuttamaan peräkärryllistäkin autoa. Hän saattaa ilmaista itseään esimerkiksi piirtämällä tai valokuvaamalla. Visuaalisesti älykäs henkilö hahmottaa esineet eri asennoissa, erottaa värejä ja muotoja, näkee eri osien väliset suhteet ja tajuaa olennaiset piirteet jostakin geometrisesta, figuratiivisesta tai plastisesta rakenteesta.(Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

5. Liikunnallinen älykkyys

“Liikunnallisesti älykäs kykenee hallitsemaan omia asentojaan, liikkeitään ja kehoaan hyvin, nauttii liikkumisesta sekä ilmaisee itseään liikkeen, ryhdin, tanssin ynnä muun avulla. Kyseessä on lahjakkuus, joka liittyy ketteryyteen, tasapainoon ja notkeuteen. Näihin asioihin liikunnallisesti älykäs henkilö kiinnittää huomiota myös muissa ja hän osaa tulkita kehon kieltä.(Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

6. Intrapsyykkinen älykkyys

“Intrapsyykkinen älykkyys on kykyä ymmärtää itseään syvällisesti: Henkilö pystyy käsittelemään omia heikkouksiaan ja vahvuuksia realistisesti. Tällä tavalla älykäs osaa analysoida myös motiivejaan ja on valmis näkemään vaivaa itsetuntemuksensa kehittämiseksi. Tämän lajin älykkyyttä tarvitaan myös silloin, kun yritämme selvittää omia tunteitamme ja ristiriitojamme. Intrapsyykkisesti älykäs henkilö on pohtija, jolle totuus on mukavuutta tärkeämpää. Heikosti intrapersoonalliset ihmiset eivät pysty näkemään itseään yksilönä vaan ainoastaan osana ympäristöä.(Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

7. Interpsyykkinen älykkyys

“Interpsyykkinen älykkyys on kykyä olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa. Tätä kutsutaan myös sosiaaliseksi lahjakkuudeksi, taidoksi tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen. Interpersoonallisesti lahjakas henkilö kykenee aistimaan toisten ihmisten mielenmuutokset, jännitykset, motivaatiot ja aikomukset. Interpsyykkisesti lahjakas viihtyy usein ryhmissä ja on taitava tekemään yhteistyötä. Hän saa usein myös muutkin viihtymään ja sosiaaliset tilanteet sujumaan. Hänen on helppo eläytyä muiden asemaan ja ymmärtää heitä. Sosiaalinen älykkyys voi monella alalla viedä omistajansa hyvin korkealle yhteiskunnan hierarkiassa.(Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

8. Kyky ymmärtää luontoa

“Myöhemmin Gardner on lisännyt listaansa vielä kahdeksannen älykkyyden muodon, luonnon ymmärtämisen kyvyn. Se ei kuulunut alkuperäiseen listaan, mutta hän on taipunut pitämään ympäristön tarkkailua ja ymmärtämistä evolutiivisesti tärkeänä: Eloon jäämiseksi on välttämätöntä erottaa hyödylliset ja vaaralliset eläin- sekä kasvilajit toisistaan. Luonnon suhteen älykäs nykyihminen osaa ja haluaa tarkkailla luontoa sekä muistaa esimerkiksi kasvien ja eläinten nimiä. Hänestä saattaa tulla luonnontutkija, eläinlääkäri, puutarhuri tai maanviljelijä. Lisäksi Gardnerin mukaan nykyihminen saattaa hyödyntää tämän älykkyyden piiriin kuuluvia lajintunnistamisen mekanismeja tunnistaessaan esimerkiksi automerkkejä tai taidetyylejä.(Lähde: Wikipedia Suomi, 2016)

Millä tavoin sinä olet älykäs?

Garnerin moniälyteoriaa on kritisoitu vuosien varrella paljon, sillä se ei onnistu ottamaan huomioon ns. g -tekijää. G (kirjoitetaan pienellä, g) on psykologiassa käytettävä määre, jolla kuvataan yleisälyä. Yleisäly on se sama ominaisuus, jota älykkyysosamäärää mittarina käyttävät älykkyystestitkin pyrkivät mittaamaan. Ajatus on se, että tämä g ennustaa älykkyyttä kaikilla elämän osa-alueilla, eikä siis vain yhdentyyppistä älykkyyttä. Jos ihmisellä on korkeat g-pisteet, tarkoittaisi se sitä, että hän suoriutuu hyvin lähes kaiken tyyppisistä tehtävistä. Vastaavasti matala g ennustaa sitä, että suoriutuminen on huonoa kaikenlaisissa tehtävissä. Gardnerin älykkyyden tyypit taas rakentuvat oletukselle, että ihminen voi olla eri tavoilla älykäs eri tyyppisissä tehtävissä.

Riippumatta siitä, valitsemmeko uskoa Gardnerin moniälykkyysteoriaan vai yleisälykkyyteen, on mielestäni ihan kiinnostavaa pohtia omia älyllisiä kykyjämme. Missä asioissa ja millä tavoin sinä koet olevasi älykäs? Jos käytetään yllä listattua kahdeksan älykkyyden tyypin jaottelua, missä näistä tyyppeistä koet olevasi vahvoilla?

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “Älykkyyden tyypit – Millä tavoin sinä olet älykäs?” on julkaistu alun perin