Kuinka tottua kosketukseen ja oppia nauttimaan siitä?
Millainen on suhteesi fyysiseen kosketukseen, kosketettavana olemiseen tai muiden koskettamiseen? Koetko saavasi tarpeeksi kosketusta? Vai tuntuuko kosketus sinusta oudolta ja vaikealta?
Kosketus ja koskettaminen on mielestäni eräs ihmiselämän ylivoimaisesti hienoimmista asioista. Se on myös herkkä ja hankala aihe, jonka ymmärtäminen ei ole helppoa. Sain aiheeseen liittyen tällaisen yhteydenoton:
“Hei,
Viime viikkoina olen yllättynyt hyväksynnän ja läheisyyden tarpeestani. Siitä, kuinka hyvältä ystävälliset sanat, kännihalailut ja tahattomatkin kosketukset tuntuvat, ja vastaavasti kuinka pahalta ärsyyntyneet kommentit kuulostavat. Tiedän, että tällainen halu olla toisten lähellä tai tuntea olevansa rakastettu jne. on inhimillistä, mutta tunnen silti olevani kovin itsekäs jos saan mielihyvää esimerkiksi siitä, että kaverini taputtaa rohkaisevasti selkääni.
Niin, ongelmani on kai tämä itsekäs tunne ja itseinho siitä, että minulla on tarpeita, joita vain toiset ihmiset voivat täyttää. Koen myös välillä olevani tarpeineni säälittävä ja likainen olento, vaikka ajatukseni kanssaihmisistäni todella harvoin ovat mitenkään seksuaalisia. (Enkä väitä että seksuaalisuus on väärin, ja joo kaikki me ollaan seksuaalisia, mutta ehkä tajuat mitä tarkoitan)
Itse olen kovin huono koskettamaan toisia ihmisiä ja osoittamaan että välitän. Niin järjetöntä kuin se onkin, pelkään, että muille paljastuu minun ihmisyyteni, se kuinka järjettömästi ilahdun kehuista, tai kuinka pitkään muistelen arkisiakin koskettamisia.”
Kiitos viestistä! Aihe on hyvin laaja ja aloitettuani tämän tekstin kirjoittamisen huomasin, että tekstini käsittelee pääasiassa sitä, kuinka oppia sinuiksi koskettamisen ja kosketuksen tarpeen kanssa. En siten käsittele tässä tekstissä kaikkia mainitsemiasi aiheita, mutta toivottavasti tekstistä on silti edes jonkinlaista hyötyä :)!
Ennen aiheeseen sukeltamista haluan myös mainita, että joukossamme on paljon sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät aidosti pidä kosketuksesta. Se on mielestäni ihan yhtä hyväksyttävää kuin koskettamisen tarvekin. Tarkoitus ei ole siten väittää, että jokaisen ihmisen tulisi opetella kosketuksesta nauttimista. Toisaalta useimmat ihmiset vaikuttavat kuitenkin haluavan kosketusta, joten tämä teksti tulee korostamaa kosketuksen hakemista ja siitä nauttimista.
Kuinka tottua kosketukseen ja oppia nauttimaan siitä
1. Opi myöntämään halusi koskettaa. Ole sinut halujesi kanssa.
Kuten viestistäsi tuli hyvin ilmi, moni ihminen kokee kosketuksen tarpeensa likaisena, nolona tai muutoin ikävältä tuntuvana asiana. Tähän ei kuitenkaan ole aihetta, sillä kosketus ja läheisyys muiden ihmisten kanssa ei ole itsessään mitenkään kielteistä. Me ihmiset olemme sosiaalisia laumaolentoja ja koskettaminen on ollut meille tärkeää miljoonien vuosien ajan. Kaipasimme muiden kosketusta jo ennen, kuin edes kehityimme ihmisiksi!
Kulttuurimme ja yhteiskuntamme on kuitenkin tuonut koskettamiseen uusia merkityksiä, jotka eivät aina ole kovinkaan myönteisiä. Koskettaminen on saatettu nähdä likaisena, häiritsevänä tai säädyttömänä. Kunnollisena ihmisenä on alettu pitämään sitä, joka käyttäytyy hillitysti eikä pyri koskettelemaan muita.
Jossain määrin tämä on hyväkin asia. Voidaan pitää esimerkiksi hyvänä, että häiritsevää, seksuaalista kosketusta rajoitetaan jossain määrin, sillä epätoivottu kosketus voi ottaa seksuaalisen häirinnän muodon. Samalla on kuitenkin hyvä tiedostaa, että kaikki – eikä edes valtaosa – kosketuksesta ole likaista tai häiritsevää.
Me ihmiset kaipaamme kosketusta, lämpöä ja läheisyyttä. Siinä ei ole mitään väärää eikä hävettävää. Päinvastoin, on hienoa, että kaipaamme toisiamme. Kosketuksen ja läheisyyden kaipuu on ihmisyhteisöjä yhteen sitova voima.
Omassa menneisyydessäni olen arastellut kosketusta esimerkiksi seuraavista syistä:
- Uskoin, että paljon kosketusta kaipaavat lähinnä sellaiset epätoivoiset, läheisriippuvaiset ripustautujatyypit. En halunnut itse vaikuttaa sellaiselta!
- Uskoin, että vastakkaisen sukupuolen koskeminen tulkitaan aina seksuaaliseksi, enkä halunnut olla epäilyttävä, naisia räpläävä limanuljaska!
- Uskoin, että koskettaminen kuuluu lähinnä parisuhteisiin ja urheiluun. En täysin käsittänyt, että myös arkielämään pystyy sisällyttämään paljon kosketusta ilman, että se on millään tavoin outoa!
Jälkeenpäin tarkasteltuna nämä uskomukseni olivat pääosin vääriä. Todellisuudessa kaikenlaiset ihmiset voivat pitää kosketuksesta, todellisuudessa kaikki kosketus ei ole lähtökohtaisesti seksuaalista ja todellisuudessa myös parissuhteiden ulkopuoliset ihmissuhteet voivat sisältää paljon kosketusta.
Koska tuolloin en tätä kaikkea tiennyt, kosketuksen tarpeeni oli minulle ongelma. En osannut olla sinut sen kanssa. Suhteeni koskettamiseen ja kosketetuksi tulemiseen oli vääristynyt.
Kun vuosien myötä sitten opin suhtautumaan kosketukseen rennommin, huomasin tämän muutoksen johtuvan erityisesti yhdestä asiasta: Kyvystäni olla liittämättä kosketukseen kielteisiä merkityksiä.
Niistä luopumisen myötä koskettamisesta ja kosketetuksi tulemisesta tuli minulle paljon helpompaa. Nyt kehtaan avoimesti myöntää koskettamisen ja kosketetuksi tulemisen olevan minulle tärkeää. Haluan antaa ja saada kosketusta. Kosketus on kivaa ja tekee elämästäni paljon mukavampaa.
Millaisia merkityksiä sinä liität koskettamiseen ja kosketetuksi tulemiseen? Millaiset uskomukset saavat sinut ajattelemaa kosketusta kielteisenä asiana? Onko kosketus oikeasti niin epäilyttävää ja likaista, kuin miltä se tuntuu?
2. Opi viestimään avoimesti koskettamiseen liittyvistä ajatuksistasi, haluistasi, epävarmuuksistasi ja epäilyksistäsi.
Et todennäköisesti ole ainoa, joka on liittänyt kosketukseen erilaisia kielteisiä merkityksiä. Useimpien ihmisten suhtautuminen koskettamiseen ja kosketetuksi tulemiseen on kaikkea muuta kuin mutkatonta. Tämän vuoksi kosketusta voi pitää hyvin herkkänä ja hienovaraisena asiana, jossa laadukas ja rehellinen viestintä nousee suureen arvoon.
Koskettamiseen ja kosketetuksi tulemiseen liittyy aina riskejä itsensä tai toisen osapuolen loukkaamisesta, omien tai toisen rajojen ylittymisestä, vääränlaisesta kosketuksesta tai jostain muusta kielteisestä. On yhteinen etu, ettei tällaista tapahtuisi. Siksi kannattaa nähdä vaivaa sen eteen, että opettelee viestimään omista ajatuksistaan, haluistaan, epävarmuuksistaan ja epäilyksistään kosketukseen liittyen.
Toisin sanoen, kannattaa opetella olemaan verrattain rehellinen sekä itselleen että muille siitä, mitä ajattelet ja miltä sinusta tuntuu. Käytännössä tämä tarkoittaa jotakin tämänkaltaista:
Ensisijaisesti avoin viestintä on omien ja vastapuolen rajojen kunnioittamiseen sekä halujen ja toiveiden ilmaisuun tähdättyä viestintää. Se on asioiden sanomista ääneen silloin, kun niiden ääneen sanominen on aidosti tärkeää.
Nämä eivät ole helppoja asioita. Ei ole mukavaa ohjata, kieltää tai torjua muita ihmisiä. Ihan yhtä ikävää on tulla itse kielletyksi tai torjutuksi. Se on kuitenkin pienempi paha kuin kyvyttömyys kunnioittaa omia tai toisen rajoja. Tämän vuoksi rehellisesti viestiminen on tässä asiassa yleensä kaiken riskin arvoista. Kokemukseni mukaan ihmiset ymmärtävät tämän pääasiassa todella hyvin. Joku saattaa torjutuksi tullessaan aluksi ehkä hieman loukkaantua, mutta pääsee nopeasti tasapainoon, sillä ymmärtää, että toisten rajoja on tärkeää kunnioittaa.
Opettele siis kuulostelemaan omia fiiliksiäsi kosketustilanteissa ja toimimaan niiden mukaan. Jos haluat jotakin, niin voisiko sen sanoa ääneen? Jos et halua, voisiko senkin sanoa? Jos jokin epäilyttää, voisiko siitä kertoa?
3. Opi kunnioittamaan rajojasi ja viesti niistä myös muille
Koska kosketus on useimmille meistä jossain määrin herkkä asia, on tärkeää osata asettaa rajoja ja viestiä niistä muille. Tämäkin on itsestäänselvältä kuulostava asia, mutta sen toteuttaminen käytännössä on kaikkea muuta kuin helppoa.
Kun asetamme rajan, käytännössä kiellämme toista ihmistä tekemästä jotakin. Jos kerron ystävälleni, etten oikein välitä siitä, että minua taputellaan jatkuvasti hartioille, käytännössä kiellän häntä tekemästä jotain, mistä hän ilmeisesti nauttii. Vaikka kielto onkin täysin perusteltu, ei minusta ole kivaa sitä asettaa.
Rajan asettaminen on tulkittavissa myös vaatimukseksi. Kuvitellaan, että harkitset seurustelun aloittamista kivan tyypin kanssa ja sanot hänelle esimerkiksi että “kosketus on mulle sitten tosi tärkeetä, mua alkaa ahdistamaan helposti jos en saa kunnolla kosketusta päivittäin.” Näin sanomalla teoriassa vaadit häntä antamaan kosketusta päivittäin, jotta voisit hyvin. Tällainen vaatiminen ei luonnollisesti tunnu hyvältä.
Nämä kiellot ja vaatimukset ovat kuitenkin se pakollinen paha, jolla varmistamme oman viihtyvyytemme ja yhteiset pelisäännöt. Lisäksi on hyvä muistaa, että valtaosa ihmisistä reagoi perusteluihin kieltoihin ja vaatimuksiin hyvin myönteisesti, erityisesti kun ne esitetään rakentavassa ja ystävällisessä hengessä.
Epäonnistuminen rajoistaan viestimisessä ei myöskään ole kaikissa tapauksissa vain henkilön oma asia, vaan sillä voidaan vahingoittaa itsensä lisäksi myös muita. On hyvin epämiellyttävää kuulla rikkoneensa jonkun rajoja vain siksi, ettei toinen osapuoli osannut tai uskaltanut viestiä niistä ajoissa.
Oman sekä muiden hyvinvoinnin vuoksi on hyvä pyrkiä viestimään rajoistaan ajoissa. Muutoin otamme riskin siitä, että loukkaamme itsemme lisäksi myös muita. Helppoja nämä asiat eivät ole, mutta niitäkin oppii kyllä ajan kanssa.
4. Opi luottamaan ja heittäytymään
Kosketuksessa on pohjimmiltaan kyse luottamuksesta. Luotammeko toiseen ihmiseen niin paljon, että uskallamme päästää hänet lähellemme koskettamaan meitä?
Kyse on myös heittäytymisestä. On mahdotonta ennustaa etukäteen, kuinka sosiaaliset tilanteet kehittyvät. Tilanteet voivat kehittyä yllättäviin suuntiin ja vaatia nopeaakin päätöksentekoa. Kuinka toimia? Heittäytyäkö mukaan tilanteeseen vai vetäytyäkö siitä?
Vetäytyminen on usein varmempi ja turvallisempi vaihtoehto, mutta usein myös tylsempi ja epätyydyttävämpi. Osa elämän ihanuudesta perustuu juuri sen yllättäviin ja mielekkäisiin käänteisiin. Varman päälle pelaava ihminen välttyy useammin pahalta mieleltä, mutta samalla hän välttää myös osan upeista ja mielekkäistäkin kokemuksista. Kumpikaan tapa ei ole toistaan parempi tai oikeampi, mutta ne johtavat erilaisiin lopputulemiin.
Vaikka ihmisiin luottamisessa ja heidän lähelleen päästämisessä on aina omat riskinsä, olen itse kokenut luottamuskyvyn parantaneen elämänlaatuani hyvin paljon. Mitä enemmän annan itseni luottaa ihmisiin, sitä helpompaa ja rikkaampaa elämäni tuntuu olevan. Mitä vähemmän suhtaudun ihmisiin epäilyksen kautta, sitä paremmin hekin tuntuvat suhtautuvan minuun ja sitä läheisempiä suhteita saamme yhdessä luotua.
Edellistä kappaletta ei kannata lukea kuin piru raamattua. En väitä, että luottaminen on läheskään aina järkevää tai johtaisi vain hyviin asioihin. Oma kokemukseni ihmisiin luottamisesta on kuitenkin ollut pääasiassa myönteinen. Välillä on toki käynyt ikävästi ja olen tullut satutetuksi ja huijatuksi. Nämä ikävät kokemukset ovat kuitenkin yksittäisiä tapauksia muuten hyvin myönteisten kokemusten joukossa.
Kuinka siis oppia luottamaan?
Minkäänlaisia nopeita ja helppoja keinoja tähän tuskin on. Oma kykyni luottaa on parantunut seuraavien toimintatapojen myötä:
- Itsetuntoni paranemisen myötä minun on ollut helpompi heittäytyä sosiaalisiin tilanteisiin ja luottaa, että pärjään niissä. Olen oppinut uskomaan toisaalta pärjäämiseeni ja toisaalta elämän jatkumiseen myös siinä tapauksessa, että jossain tilanteessa käy kannaltani ikävästi.
- Hyvien ja huonojen kokemusten keräämisen seurauksena. Hyvien kokemusten ylivertainen määrä on osoittanut, että yleensä toiseen ihmiseen luottaminen johtaa hyviin asioihin. Yksittäisistä kielteisistä kokemuksista selviäminen taas on osoittanut, että kielteiset kokemukset eivät ole olleet mikään maailmanloppu, ja että todennäköisesti kestän niiden mahdollisen toistumisenkin.
- Ihmistuntemuksen kasvamisen myötä. Mitä paremmin olen vuosien myötä oppinut tuntemaan ja lukemaan ihmisiä, sen varmemmin olen oppinut luottamaan arviointikykyyni siinä, kehen kannattaa ja kehen ei kannata luottaa. Toisinaan teen tässäkin tietysti virhearvioita ja joudun maksamaan niistä, mutta sellaista tämä on. Parempaankaan en vielä pysty.
Mikäli haluat oppia luottamaan ja heittäytymään, kehitä itsetuntoasi ja rohkeuttasi, kerää kokemuksia ja opettele tuntemaan ihmisten käytöstä ja ajattelua. Tämä parantaa elämää kosketusmyönteisyyden lisäksi myös lähes kaikilla muilla osa-alueilla.
5. Opi ymmärtämään ja arvostamaan eri tahoilta tulevaa kosketusta
Kun puhun ihmisten kanssa kosketuksesta, nousee usein esiin kokemus siitä, että erityyppinen kosketus on eri arvoista. Esimerkiksi käden puristaminen bisnestapaamisen päätteeksi on ihan okei, kaverin taputtaminen olalle ihan kivaa, ystävän halaaminen tosi kivaa ja oman rakkaan pitäminen sylissä ylivoimaisesti miellyttävintä.
Periaatteessa olen tästä täysin samaa mieltä. Saan itsekin paljon enemmän irti vaimoni halaamisesta kuin siitä, että taputan kaveriani olalle. Tässä ajattelussa piilee kuitenkin ansa, jota kannattaa välttää, mikäli haluaa oppia täysin sinuiksi kaikenlaisen koskettamisen suhteen.
Kun arvostamme tiettyä kosketuksen tyyppiä ylitse muiden, alkaa tämä ajattelutapa ohjata toimintaamme. Kun esimerkiksi tiedän, että illalla pääsen vaimoni siliteltäväksi, jätän helposti muut päivän mittaan tarjoutuvat tilaisuudet koskettamiselle käyttämättä. En esimerkiksi viitsi välttämättä halata muita ystäviäni heistä erotessani, sillä tiedän saavani pian “parempaa” kosketusta.
Pienissä määrin tässä ei toki ole varsinaisesti vikaa. Ongelma syntyy silloin, kun tällaisesta toiminnasta tulee tapa. Kun opimme tyydyttämään kosketuksentarpeemme yhdestä ja samasta lähteestä, vieraannumme muista “kosketuksen lähteistä”. Ystävien, työkavereiden ja muiden ihmisten koskettamisesta tulee pikkuhiljaa outoa, sillä teemme sitä yhä harvemmin ja harvemmin. Pahimmillaan saatamme vieraantua siitä kokonaan, mikä vaikuttaa koko suhtautumiseemme koskettamista kohtaan. Koskettamisesta tulee epäluontevaa.
Tämän vuoksi suosittelen suhtautumaan kaikenlaiseen kosketukseen myönteisesti ja arvostaen. Vaikka jotkin kosketuksen tyypit antavatkin enemmän, se ei poissulje sitä, etteivätkö muutkin kosketuksen tyypit olisi nautinnollisia. Kaikenlaisen kosketuksen arvostamisesta ja harjoittamisesta voi olla tässä selkeä hyöty.
Mitä enemmän jotain asiaa teemme, sitä paremmiksi siinä opimme ja sitä mutkattomammin siihen yleensä suhtaudumme. Jos haluat olla sinut kosketuksen kanssa, kosketuksen on hyvä olla tuttua ja tavanomaista toimintaa. Mitä tottuneempi ja kokeneempi olet, sitä helpommaksi kosketus yleensä muuttuu.
6. Älä aseta ennakko-odotuksia sille, millaista kosketuksen pitää olla ja kuinka paljon sitä pitää olla
Eräs koskettamiseen liittyvä ajattelun ansa, johon huomaan itsekin toisinaan lankeavani, on ennakko-odotusten asettaminen. Tilanne voi olla esimerkiksi seuraava:
En ole tavannut vaimoani viikkoon, sillä olen ollut matkoilla. Kotiin suunnatessani rakentelen päässäni valmiiksi mielikuvia illasta, johon tulee kuulumaan paljon halailua, silittelyä, pussailua ja muuta kivaa. Kun vihdoin tapaamme, halauksia ja pusuja ei tulekaan siinä määrin, mitä etukäteen suunnittelin! Pahastun tai alan ihmetellä: Onko kaikki ok, onko vaimo ehkä vihainen jostain, eikö hän tänään pidäkään minusta?
Todennäköisestihän kaikki on tietysti hyvin. Hänellä ei nyt vain ehkä juuri sillä hetkellä sattunut olemaan läheisyyttä kaipaava olo, ehkä hänellä oli työstressiä, ehkä vain jotain muuta mielen päällä. Tämä on tietysti täysin normaalia, eikä minkäänlaista todellista syytä pahastumiselleni ja huolestumiselleni ole, mutta luomani ennakko-odotukset johtavat kuitenkin jonkinasteiseen pettymykseen.
Tämä on hyvin yleinen ilmiö. Luomme ennakko-odotuksia ja mielikuvia siitä, kuinka jokin tilanne tulee etenemään. Kun se ei sitten todellisuudessa etenekään suunnitelmiemme mukaan, hämmennymme tai jopa pahastumme. Kun kyse on tilanteesta, johon kuuluu toinenkin ihminen, mukaan astuu helposti epäilyä ja syyllistämistä (oman päämme sisällä): “Mikset sä toimi siten, kuten tässä tilanteessa kuuluisi?”
Todellisuudessa tämä “kuuluisi” esiintyy vain omassa päässämme, eikä toisen ihmisen kuulu tehdä asioita mitenkään muutoin kuin hän itse haluaa. Useimmista ihmisistä ei tunnu hyvältä se, että vaadimme heiltä tietynlaista käytöstä. Vaativuus pikemminkin tappaa halun läheisyydelle ja koskettamiselle.
Ole siis avoin koskettamiselle, mutta varo luomasta ennakko-odotuksia siitä, millaista kosketusta tilanteessa pitäisi olla, tai pitäisikö sitä olla ollenkaan. Näin tilanne pääsee kehittymään luonnollisesti ja sulassa sovussa, jolloin molemmat voittavat.
7. Kuinka tottua kosketukseen: Vietä aikaasi kosketusmyönteisten ihmisten kanssa
Kosketusrunsaan elämän eläminen on helpompaa, kun ympärilläsi on ihmisiä, jotka suhtautuvat myönteisesti ja itsevarmasti kosketukseen. Vastaavasti kosketusta välttelevien ja sen suhteen epävarmojen ihmisten kanssa oleminen tekee koskettamisesta ja kosketetuksi tulemisesta huomattavasti hankalampaa ja harvinaisempaa.
Mikäli kosketus on sinulle tärkeää, kannattaa uhrata muutama ajatus sille, suhtautuvatko ympäristösi ihmiset kosketukseen samoin kuin sinä.
Minä esimerkiksi asuin muutaman vuoden erilaisissa hippikommuuneissa ja valtaosaa ystävistäni olisi voinut silloin kutsua jonkinlaisiksi hipeiksi. Hippiporukoissa aikaa viettäneet tietävät, että yleensä ilmapiiri niissä on hyvin kosketusmyönteinen. Todella monet halailevat ja silittelevät toisiaan tuon tuostakin. Koska valtaosa näistä ihmisistä suhtautui kosketukseen tällä tavoin myönteisesti, oli koskettaminen ja kosketettavana oleminen helppoa ja luonnollisen tuntuista. Yleensä en joutunut edes olemaan koskettamisessa aloitteellinen, sillä moni piti kosketuksesta vielä minuakin enemmän ja teki siksi myös aloitteen siihen.
Ihmisryhmät ovat toki keskenään erilaisia. Muutamissa muissa kaveripiireissäni kosketusta vältellään ja se koetaan epäluonnollisena. Tämänkään ei tarvitse olla ongelma, sillä mielestäni kaikkia ihmisiä ei tarvitse olla jatkuvasti koskettelemassa. Nautin yhtä lailla kaveripiireistäni, joissa kosketusta ei ole, kuin niistäkin, joissa sitä on. Luulen, että minulle on tärkeää se, että kunhan kosketusta vain saa tarpeeksi edes jostakin, ei sitä silloin tarvitse saada joka paikasta.
8. Opi olemaan sinut seksuaalisuutesi kanssa
Vaikka valtaosa kosketuksesta ei ole seksuaalista, myös seksuaalista kosketusta on paljon. Mikä vielä tärkeämpää, on paljon tilanteita, missä ero epäseksuaalisen ja seksuaalisen kosketuksen välillä on hyvin epämääräinen. Kun esimerkiksi naispuolinen henkilö tulee halaamaan ja paijailemaan minua baarissa, en voi ennakkoon tietää, onko ele ystävällinen vai seksuaalinen.
Monilla meistä menee vastaavissa tilanteissa pasmat helposti sekaisin. “Mitä toi nyt koittaa? Miks se tekee noin? Haluaakohan se jotain? Uskallanko mä antaa sen koskea muhun? Entä jos se ajattelee siitä jotain?”
Tällaiset ja vastaavat tilanteet ovat ymmärrettävistä syistä haastavia, eikä niihin ole olemassa aina toimivia yleisratkaisuja. Olen monien muiden lailla kuitenkin huomannut, että vastaavien tilanteiden kanssa on sitä helpompaa tulla toimeen, mitä seksuaalisesti itsevarmempi olen. Kun tiedän mitä haluan ja mitä en, kun seksuaalisuus on minulle tuttua ja arkista, kun olen sinut omien ja muiden halujen ja toiveiden kanssa, on minun helpompaa asettaa omia rajojani sekä kunnioittaa muiden rajoja. Toisaalta korostan, että mutkattomia tällaiset tilanteet eivät vieläkään ole, enkä tiedä, tulevatko ne koskaan sitä olemaankaan.
Voi olla hyvin raskasta olla sellaisen ihmisen seurassa, jonka tarkoitusperät ovat hämärän peitossa. On rasittavaa arvuutella, haluaako hän minusta ehkä jotain, mitä en itse välttämättä halua. Haluaako hän ihan vain läheisyyttä, vai yrittääkö hän saada minulta seksiä?
Oma seksuaalinen itsevarmuus auttaa tulemaan toimeen näissä tilanteissa. Kun tiedän, että voin minä hetkenä tahansa kysyä toiselta tämän haluista ja kun tiedän, että voin minä hetkenä tahansa kertoa hänelle, ettei jokin asia tunnu juuri nyt oikealta, valtaosa tilanteeseen liittyvästä epävarmuudesta ja ahdistuksesta poistuu.
(Tässä on toki hyvä muistaa, että olen isokokoinen mies, joka ei herkästi johdu ikävän lähentelyn kohteeksi. Voisi kuvitella, että samanlaiset tilanteet ovat pienikokoiselle naiselle merkittävästi vaikeampia kuin isokokoiselle miehelle.)
9. Kuinka tottua kosketukseen: Harjoittele koskettamista kuin mitä tahansa muutakin taitoa
Koskettaminen on taito siinä missä mikä tahansa muukin. Koska se on taito, se on opittavissa. Kuten muutkin taidot, koostuu se useista alataidoista, joita ovat esimerkiksi
- ymmärrys siitä, millainen kosketus tuntuu hyvältä
- ymmärrys siitä, millainen kosketus kuuluu mihinkin tilanteisiin
- ymmärrys siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat koskettamisesta ja miten eri tavoin eri henkilöt siihen suhtautuvat
- kyky kunnioittaa erilaista kosketusta tai koskemattomuutta arvostavia ihmisiä
- kyky olla kosketettavana, kyky vastaanottaa kosketusta
- kyky suhtautua kosketukseen rakentavasti ja kypsästi. Hyväntahtoisuus ja kosketuksen eettisyys.
- erilaiset kosketukseen perustuvat taidot kuten hieronta
Kuten muidenkin taitojen kohdalla, edistymisemme vauhti riippuu harjoittelumme määrästä. Mitä enemmän harjoittelemme yllämainittuja taitoja, sitä itsevarmempia meistä tulee ja sitä mutkattomammin kykenemme kosketukseen suhtautumaan.
Mitä mutkattomammin ja hyväntahtoisemmin kosketukseen suhtaudumme, sitä myönteisempiä kokemuksia pystymme tarjoamaan myös muille. Onkin tärkeää muistaa, ettei kosketuksessa ole kyse vain meistä itsestämme. Vastuullamme on tehdä kosketuksesta toiselle yhtä hyvä kokemus kuin se on meille itsellemmekin.
Todellinen ymmärrys mistä tahansa taidosta muodostuu vasta kokemuksen ja ajan myötä. Vaikka kuinka ymmärtäisimme jotakin aihetta teorian tasolla, saatamme olla käytännössä silti kömpelöitä ja kokemattomia. Tämän vuoksi jatkuva harjoittelu on tärkeää.
Moni saattaa kokea tällaisen analysoinnin hieman “kylmänä”, sillä kosketusta ollaan totuttu pitämään lämpimänä ja hienona asiana, joka tapahtuu oikeissa tilanteissa spontaanisti, kuin itsestään. Kaikenlainen analysointi ja kosketuksen opettelu taas saatetaan kokea manipulatiivisena ja “epäaitona”. Haluan kuitenkin katkaista tällaiselta ajatukselta siivet:
Jos olet yksi niistä onnekkaista, joille koskettaminen on jo lähtökohtaisesti helppo ja itsestäänselvä asia, on se toki upeaa. Kehotan kuitenkin ymmärtämään ja hyväksymään, että monille muille se ei sitä ole. Koska kosketus on asia, jolla on tärkeä osa useimpien elämässä ja koska ihmisinä kaipaamme kosketusta ja kärsimme sen puutteesta, pidän tärkeänä sitä, että kosketuksesta pääsevät nauttimaan myös ne ihmiset, joilla se ei ole luonnostaan helppoa. Se taas onnistuu vain itsensä kehittämisen ja harjoittelemisen kautta.
Mikäli ajatus kosketuksen harjoittelemisesta tuntuu siitä huolimatta kylmältä, asiaa voi yrittää ajatella näin:
Harjoittelun ei tarvitse olla sitä, että etenet läpi elämän ajatellen, kuinka “tänään minun on halattava ainakin viittä ihmistä” ja “tänään minun on pyrittävä koskettamaan sitä uutta työkaveriani”. Ei todellakaan. Harjoittelulla tarkoitan asioita kuten kosketukseen liittyvän pohdiskelua, aiheesta käytäviä keskusteluja ja kosketuksia sopivissa, ei-väkinäisissä tilanteissa.
Tämä on epämääräinen neuvo, mutta osaat varmasti löytää juuri sinulle sopivan tavan harjoitella. Ihmissuhdetaidot ovat asia, jossa muiden tekojen ja ajatusten matkiminen ei aina ole se paras reitti. Ole mieluummin paras mahdollinen versio itsestäsi kuin toisen luokan versio jostakusta muusta.
Rakkaudella,
Jevgeni
PS. Tämän aiheen yhteydessä lienee sopivaa mainita Eroon ujoudesta -kirjani, jossa käsitellään monenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa pärjäämistä.
(Teksti “Kuinka tottua kosketukseen: 9 ajatusta kosketuksesta ja siitä nauttimisesta” on julkaistu 8.6.2015 ja sitä on päivitetty 10.8.2021. Lisää vastaavia tekstejä löytyy blogin arkistosta ja videoita videoarkistosta. Kiitos, mukavia luku- ja katseluhetkiä!)
