Tekniikka jännityksen ja stressin vähentämiseen: Todellisuustarkastus

todellisuustarkastus

Tämänkertaisen tekstin aiheena on todellisuustarkastus, tehokas tekniikka jännityksen ja stressin vähentämiseen pelottavissa tilanteissa.

Mitä tehdä, kun jokin meitä pian odottava tilanne pelottaa ja ahdistaa? Kyse voi olla esimerkiksi jostakin tulevasta sosiaalisesta tilanteesta, kuten treffeistä tai vaikkapa esitelmän pitämisestä koulussa tai työpaikan palaverissa. Kyse voi olla myös mistä tahansa muusta tilanteesta, joka tuntuu etukäteen jännittävältä.

Tilanteiden jännittäminen etukäteen on ymmärrettävää ja inhimillistä, mutta se ei aina perustu todellisiin tilanteessa piileviin uhkiin. Usein varsinkin sellaiset tilanteet, joissa olemme vielä kokemattomia, voivat tuntua paljon uhkaavammilta, kuin mitä ne tosiasiassa ovatkaan. Esimerkiksi ihminen, joka ei ole kokenut esiintyjä, saattaa kuvitella esitelmän pitämisen luokkansa tai kollegoidensa edessä merkittävästi uhkaavammaksi tapahtumaksi, kuin mitä se lopulta onkaan.

Usein pelkomme saattavat olla ylimitoitettuja niiden mahdollisiin seuraamuksiin nähden. Tunnemme eri asioista ja tilanteista niin vahvaa pelkoa siksi, että kuvittelemme ne moninkertaisesti vaarallisimmiksi ja ”pahemmiksi” kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Todellisuustarkastuksen avulla taas voimme palauttaa itsemme takaisin maan pinnalle ja asettaa pelkomme kohteen oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Todellisuustarkastus on tekniikka, jolla huoliensa ja stressinsä määrää voi hetkellisesti laskea. Tämän tekniikan avulla vähennämme pelottavien mielikuvien voimaa ja muistutamme itseämme siitä, millainen tilanne meitä todellisuudessa odottaa. Koska todellisuudessa useimmat tilanteet ovat vähemmän pelottavia kuin millaisiksi ne etukäteen kuvittelemme, on tämä yleensä järkevä toimintatapa. Tekniikka menee näin:

Esitä itsellesi vuoronperään 3 kysymystä:

1. Mikä on pahinta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

2. Mikä on parasta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

3. Mitä tilanteessa todennäköisimmin tapahtuu?

Todellisuustarkastus: Näin käytät sitä

Kuvitellaan, että minua pelottaa tuleva esiintymistilanne. Olen menossa pitämään puheenvuoroa suuren yleisön eteen ja stressi on sietämätön! Voin soveltaa tekniikkaa esimerkiksi tällä tavoin:

1. Mikä on pahinta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

Kysyn itseltäni ensimmäisen kysymyksen ja vastaan siihen.

Pahinta tilanteessa olisi se, että esiintymislavalle noustessani olen jo valmiiksi punasteleva hermoraunio. Käteni tärisevät, naamani hikoaa ja näytän muutenkin olevani kuin kala kuivalla maalla. Paha olo ja epävarmuus paistavat minusta kauas!

Kun tulee aika puhua, jäädyn totaalisesti ja kaikki katsovat minua hyvin kiusaantuneina! Osa katuu jo, että osti liput tapahtumaan, jossa on näin huono puhuja! Kun vihdoin saan suuni auki, sekoilen sanoissani, änkytän ja takeltelen, puhun vääriä asioita, unohdan osan esitykseni sisällöstä, häpeän valtavasti itseäni joka hetki ja lopulta poistun jäätävän hiljaisuuden vallitessa lavalta! En saa enempää puhekeikkoja, koska kaikki saavat tietää, kuinka turha ja onneton esiintyjä olen!

Onko todennäköistä, että näin oikeasti tapahtuu? Ei ole. Vaatisi jo melkoista epäonnea, että esitys menisi joka osa-alueella noin pahasti myttyyn. Kun muistan tämän, muistutan samalla itseäni siitä, että pahimmat pelkoni ovat liiallisia. Vaikka esiintymiseni menisikin huonosti, ei se mene onneksi ihan niin huonosti, kuin mielessäni helposti etukäteen ajattelen.

Käytännössä tämä ensimmäinen kysymys siis auttaa minua palaamaan ”maan pinnalle” ja auttaa minua irti liiallisista pelkofantasioistani. Kokonaan pelko ei tällä luonnollisestikaan poistu, mutta se voi kuitenkin vähentyä.

2. Mikä on parasta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

Seuraavaksi kysyn päinvastaista kuin äsken. Mikä on parasta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

Parhaassa tapauksessa olen esityksessä tietenkin niin liekeissä, että pidän parhaimman puheeni koskaan! Saan yleisöltä pitkät aplodit, jotkut taputtavat jopa seisten! Saan heti esityksen jälkeen lukuisia yhteydenottoja, joissa pyydetään minua puhujaksi moneen muuhunkin paikkaan! Minusta tulee Suomen tunnetuin puhuja ja lopulta yleisö kantaa minut kunniasaattueessa takahuoneeseen, jossa saan käteeni 12 000 euron skumppaa ja Sauli Niinistö kuskaa minut kesärantaan jatkoille.

Todellisuudessa ihan näin hienosti ei tietenkään tule tapahtumaan, mutta tässä saa revitellä. Tarkoitus on muistuttaa itselleen, että hyviäkin asioita voi pelostani huolimatta tapahtua. Pelkoa ei tämänkään kysymyksen ole tarkoitus poistaa, mutta se voi onnistua ainakin vähentämään sitä, mikä on sekin parempi kuin ei mitään.

3. Mitä tilanteessa todennäköisimmin tapahtuu?

Nyt, kun tiedämme, että pahin ja paras skenaario ovat epätodennäköisiä, voimme kysyä sitä, mitä kaikkein todennäköisimmin tulee tapahtumaan.

Todennäköisimmin esitykseni tulee menemään suurin piirtein näin: Nousen jännityksestäni huolimatta lavalle, avaan suuni ja aloitan esityksen. Ensimmäiset 5 minuuttia minua jännittää ja ahdistaa kovasti, mutta yleisöä se ei tunnu haittaavan. Pian jännitys alkaakin vähenemään ja loppuesitys sujuukin suhteellisen mukavasti. Sekoan parissa kohtaa sanoissa, saatan unohtaa mainita jonkin asian ja saatan myös hieman punastella esiintymiseni aikana, mutta tämäkään ei tunnu vaivaavan yleisöä. Lopuksi saan pienet aplodit ja poistun paikalta. Jälkeenpäin saan tapahtuman järjestäjältä kiitoksen, että ihan kivasti meni.

Tällä viimeisellä kysymyksellä muistutan itseäni siitä, mitä todennäköisimmin tapahtuu. Todennäköisestihän useimmat tilanteet menevät ihan kivasti. Ei kamalan huonosti eikä ylitsevuotavan hyvin, vaan ihan kivasti. Tällä muistutuksella palautan itseni lopullisesti maan pinnalle ja otan pelolta hieman lisää voimaa pois. Toki pelkoa jää yleensä tämänkin kysymyksen jälkeen, mutta ehkä hieman aiempaa vähemmän.

Tämän tekniikan käyttäminen voi vaatia harjoittelua, mutta ajan kanssa siinä kehittyy aina vain paremmaksi. Käytän tätä itse varsin usein ja usein se toimiikin. Pelkoa se ei lopullisesti ratkaise, mutta helpottaa edes vähän.

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti ”Tekniikka jännityksen ja stressin vähentämiseen: Todellisuustarkastus” on julkaistu 24.11.2011 ja sitä on päivitetty 13.8.2021. Lisää vastaavia tekstejä löytyy blogin arkistosta ja videoita videoarkistosta. Kiitos, mukavia luku- ja katseluhetkiä!)

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia

itsetunto ja psykologinen turvallisuus

Itsetunto ja psykologinen turvallisuus -podcast

Hei, rakkaat lukijat! Mikäli itsetunto, psykologinen turvallisuus ja näiden aihealueiden tutkimuslöyökset kiinnostavat, niin iskekäähän kuunteluun allaoleva video. Kävin juttelemassa näistä aiheista psykologi Sini-Sofian erinomaisessa podcastissa.

Lue lisää »