Rohkeustekniikka jännityksen ja stressin vähentämiseen: Todellisuustarkistus

Rohkeustekniikka jännityksen ja stressin vähentämiseen Todellisuustarkistus

Mitä tehdä, kun edessä oleva tilanne pelottaa? Mitä tehdä, kun jokin lähitulevaisuudessa koittava tapahtuma stressaa aivan liikaa? Yksi tekniikka, jota voit käyttää pelon ja stressin vähentämiseen on nk. ”todellisuustarkistus”.

Puhun todellisuustarkistuksesta siksi, että valtaosa kaikista inhimillisistä peloistamme ovat ylimitoitettuja niiden mahdollisiin seuraamuksiin nähden. Tunnemme eri asioista ja tilanteista niin vahvaa pelkoa siksi, että kuvittelemme ne moninkertaisesti vaarallisimmiksi ja ”pahemmiksi” kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Todellisuustarkistuksen avulla taas voimme palauttaa itsemme takaisin maan pinnalle ja asettaa pelkomme kohteen oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Sille, että pelkäämme eri tilanteita ja asioita ylikorostuneen ja joskus koomisenkin paljon, on olemassa luonnollinen selitys. Psyykkeemme on vuosituhansia kestäneen kehityksensä ajan hioitunut hyvin herkäksi ja reaktiiviseksi puolustusjärjestelmäksi, joka varjelee meitä erilaisilta vaaroilta.

Ihmisen evoluutio on kuitenkin ollut paljon hitaampi kuin kykymme muuttaa elinympäristöämme ja maailmaa ympärillämme. Sen vuoksi psyykkeemme ei ole aivan ”ajan tasalla”. Kehomme ja ajattelumme on yhä ajassa, jossa ihmislaji yritti selviytyä hengissä vihamielisen luonnon keskellä. Siinä ympäristössä yliherkkä varojärjestelmä saattoi olla hyödyllinen. Ylivarovaisuus ja varman päälle pelaaminen saattoivat olla ehto eloon jäämiselle.

Nyt maailma on muuttunut, mutta psyykkeemme varojärjestelmä on edelleen hyvin herkkä. Senkin vuoksi se reagoi vahvasti myös niihin asioihin, jotka eivät ole meille oikeasti vaarallisia.

On luonnollista, että rakennamme erilaisista pelottavista tilanteista ennakkoon mielessämme vielä todellistakin pelottavampia mielikuvia. Sitten – luonnollisesti – alamme pelkäämään niitä ja stressin määrä arjessamme pomppaa ylös. Käytännössä luomme itse itsellemme stressiä. Tavallaan se on hölmöä, tavallaan se on luonnollista, mutta hyvin vaikeaa sitä on olla tekemättä. Jokainen meistä tekee sitä. Siitä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.

Todellisuustarkistus on tekniikka, jolla pelkonsa ja stressinsä tasoa voi hetkellisesti laskea. Tämän tekniikan avulla otat kärjen pois ylilyödyn pelottavilta mielikuvilta ja muistutat itseäsi siitä, millainen tilanne todellisuudessa on. Todellisuudessahan se on lähes aina vähemmän vaarallinen ja pelottava kuin omassa mielessämme. Tekniikka menee näin:

Esitä itsellesi vuoronperään 3 kysymystä:

1. Mikä on pahinta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

2. Mikä on parasta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

3. Mitä tilanteessa todennäköisimmin tapahtuu?

Kuvitellaan, että minua pelottaa tuleva esiintymistilanne. Olen menossa pitämään puheenvuoroa suuren yleisön eteen ja stressi on sietämätön! Voin soveltaa tekniikkaa näin:

1. Mikä on pahinta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

Menen lavalle, olen jo valmiiksi punasteleva, käteni tärisevät, naamani hikoaa ja näytän muutenkin olevani kuin kala kuivalla maalla. Paha olo ja epävarmuus paistavat minusta kauas. Kun tulee aika puhua, jäädyn totaalisesti ja kaikki katsovat minua hyvin kiusaantuneina. Osa katuu jo, että osti liput tapahtumaan, jossa on näin huono puhuja. Kun vihdoin saan suuni auki, sekoilen sanoissani, änkytän ja takeltelen, puhun vääriä asioita, unohdan osan esitykseni sisällöstä, häpeän valtavasti itseäni joka hetki ja lopulta poistun jäätävän hiljaisuuden vallitessa lavalta. En saa enempää puhekeikkoja, koska kaikki saavat tietää, kuinka turha ja onneton esiintyjä olen.

Onko todennäköistä, että näin ikävästi tapahtuu? No ei ole. Vaatisi jo melkoista epäonnea, että esitys menisi joka osaltaan noin myttyyn. Kun muistan tämän, muistutan samalla itseäni, että pahimmat pelkoni ovat ylilyötyjä. Vaikka menisi huonosti, ei mene ihan niin huonosti, kuin mielessäni ennakkoon usein ajattelen. Käytännössä tämä kysymys palauttaa minua hieman maan pinnalle ja repii minut pois ylilyödyistä pelkofantasioistani.

2. Mikä on parasta, mitä tilanteessa voi tapahtua?

Parhaassa tapauksessa taas olen esityksessä niin liekeissä, että heitän PARHAIMMAN SPIIKIN MISSÄÄN KOSKAAN, saan yleisöltä loputtomat pystyaploodit, yleisö heittelee pikkuhousujaan ja puhelinnumeroitaan lavalle, saan heti esityksen jälkeen lukuisia yhteydenottoja, joissa pyydetään minua puhujaksi seuraviin paikkoihin, esityksestä kuvattu video menee viraaliksi ja minusta tulee Suomen tunnetuin puhuja ja lopulta yleisö kantaa minut kunniasaattueessa takahuoneeseen, jossa saan käteeni 12 000 euron skumppaa ja Sauli Niinistö kuskaa minut kesärantaan jatkoille.

Kyllä. Tässä saa revitellä. On toki ilmiselvää että yksikään näistä asioista ei tapahdu, mutta tarkoitus on lähinnä muistuttaa itselleen, että hyviäkin asioita voi tapahtua. Samalla tämä kysymys on kutsu pieneen itsensä viihdyttämiseen. Kun kehomielemme kokee kivoja fiiliksiä, se kokee vähemmän ahdistavia fiiliksiä. Tällä otetaan pelolta terää pois ja palautetaan itseämme jälleen enemmän maan pinnalle.

3. Mitä tilanteessa todennäköisimmin tapahtuu?

Todennäköisimmin esitys menee näin: Kävelen jännityksestäni huolimatta lavalle, avaan suuni ja aloitan esityksen. Ensimmäiset 5 minuuttia minua jännittää kovasti, mutta sitten jännitys alkaa laskea ja loppuesitys sujuukin ihan kivasti. Sekoan parissa kohtaa sanoissa, ehkä unohdan mainita jonkin asian, lopuksi saan sopivan pienet aplodit ja poistun paikalta. Jälkeenpäin saan tapahtuman järjestäjältä kiitoksen, että ihan kivasti meni.

Tällä kysymyksellä muistutan itseäni siitä, mitä todennäköisimmin tapahtuu. Todennäköisestihän useimmat tilanteet menevät ihan kivasti. Ei kamalan huonosti, ei ylitsevuotavan hyvin, vaan ihan kivasti. Tällä muistutuksella palautan itseni lopullisesti maan pinnalle ja otan pelolta hieman lisää voimaa pois. Toki pelkoa aina jää, mutta sen voima vähenee.

Tämä tekniikka voi vaatia harjoittelua, mutta ajan kanssa siinä kehittyy aina vain paremmaksi. Käytän tätä itse varsin usein ja usein se toimiikin. Mitään se ei lopullisesti ratkaise, mutta helpottaa edes vähän. Kokeile, mikäli huvittaa :)

Rakkaudella,

Jevgeni

Muuta aiheeseen liittyvää:

Lämmin kiitos lukemisesta!

(Visited 252 times, 1 visits today)

2 comments… add one

  • Karla Nieminen Mar 24, 2011, 11:17 am

    Näitä pitäisi opettaa koulussa! Lisäksi itse käytän: Miten muut näkevät tämän tilanteen? Suurentelenko sitä itse? ja Vaikuttaako tilanne mitenkään elämääni vuoden päästä?

    • jevgeni Mar 24, 2011, 4:24 pm

      Niin joo, tota vuoden päästä-juttua olen käyttänyt joskus itsekin mutta nyt oli päässyt unohtumaan, kiitti kun muistutit 8)

      Ja eiköhän näitä tulla vielä joskus kouluissakin opettamaan, kun valtaväestö oppii joskus näitä juttuja tarpeeksi. Tässä vaiheessa on huonoa opettaa kun opettajiakaan ei oikein löydy ;<

Leave a Comment