Onko keskittyminen vaikeaa? Tuntuuko paikallaan pysyminen ja yhden asian ääreen rauhoittuminen hankalalta? Epäiletkö, että sinulla saattaa olla ADHD?
Kaikki on mahdollista, mutta älä kiirehdi. ADHD:sta puhutaan nykyään paljon, mikä on hyvä asia. Keskittymisvaikeuksien takana ei kuitenkaan aina ole juuri ADHD, vaan samankaltaisia tiloja on muitakin. Kyseessä voi olla myös huonommin tunnettu, mutta nopeasti yleistyvä ADT.
Millainen on tarkkaavaisuushäiriö ADT?
ADT eli Attention Deficit Trait on alunperin psykiatri E. Hallowellin kehittämä termi. Hallowell oli erikoistunu työssään ADHD:n hoitoon. 2000-luvun alkupuolella hän huomasi, että hänen vastaanotolleen saapuu yhä useammin ihmisiä, joilta löytyvät kaikki ADHD:n tyypilliset oireet. Mielenkiintoiseksi tilanteen teki se, ettei näillä ihmisillä kuitenkaan ollut ADHD:ta, ainoastaan sen oireet!
Aiheeseen perehdyttyään Hallowell tajusi, että kyse onkin aivan uudenlaisesta keskittymishäiriöstä. ADT paljastuikin itsehankituksi tarkkaavaisuushäiriöksi, joka eroaa ADHD:sta siinä, ettei se ole synnynnäinen. Sen sijaan sitä aiheuttaa ympäristö jossa elämme sekä omat päivittäiset toimintatapamme.
Mistä ADT johtuu?
ADT aiheutuu aivojen pitkäaikaisesta kuormitustilasta. Kun aivot joutuvat jatkuvasti prosessoimaan liiallisia määriä informaatiota, ne pyrkivät parhaansa mukaan sopeutumaan tähän tilanteeseen. Syitä tähän ovat esimerkiksi jatkuva kiire töissä ja vapaa-aikana, jatkuva suorittaminen, liiallinen älylaitteiden käyttäminen sekä esimerkiksi jatkuva uutisten ja nettisisältöjen kuluttaminen. Tuloksena on parantunut kyky käsitellä lyhyitä informaatiosisältöjä sekä huomiokyvyn nopea siirtely asiasta toiseen. Aivomme siis sopeutuvat siihen, kuinka elämme elämäämme.
Osittain syy vaikuttaa olevan myös modernin elämän nopeatempoisuudessa. Koko ajan on (mukamas) kiire! Kaiken pitää tapahtua niin saamarin nopeasti! Tiedekirjailija James Gleick on kuvannut tätä vitsikkäästi näin:
Nykyihmisten kiireisyyden huomaa julkisten hissien painikkeiden kulumisesta. Usein kaikkein kulunein painike on ”ovi kiinni”. Olemme niin kiireisiä, ettemme malta edes odottaa rauhassa hissin ovien sulkeutumista!
Neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki kuvaa ADT:tä Ilta-Sanomissa näin:
”ADT syntyy, kun ihminen tottuu pitkän ajan kuluessa tekemään liian paljon ja liian monia asioita kerrallaan. Aivoissa syntyy ikään kuin hälytystila, jota ei saakaan enää kytkettyä pois päältä.”
Tyypillistä on myös se, että ihminen itse ei edes tajua keskittymiskykynsä huonontuneen. Koska ADT kehittyy hiljalleen ja koska sen kielteiset vaikutukset syvenevät pikkuhiljaa, ihminen ei itse huomaa merkittävää eroa aiempaan. Tilanteen jatkuessa pitkään hän taas ei välttämättä enää edes muista, millaista elämä oli silloin, kun keskittymiskykyä vielä oli.
ADT:n oireet ja seuraamukset
ADT:n keskeisiä oireita ovat seuraavat:
Keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden väheneminen: On vaikeaa keskittyä yhteen asiaan kerralla. Sen sijaan ihminen keskeyttää jatkuvasti itse itsensä, esimerkiksi kaivamalla taskustaan älypuhelimen tai klikkaamalla auki jonkin nettisivun.
Ärtyneisyys ja lyhytjänteisyys: ADT:sta kärsivä ihminen saattaa kokea olonsa jatkuvasti hieman levottomaksi, ärtyneeksi ja kiukkuiseksi. Hän kokee, että hänen huomiotaan vaaditaan liian moneen asiaan samanaikaisesti ja ettei hän saa rauhassa keskittyä mihinkään.
Jatkuva kiireen ja jopa paniikin tunne: ADT-henkilö saattaa kokea olevansa jatkuvasti niin kiireinen, ettei hänellä ole aikaa pysähtyä rauhassa minkään asian äärelle. Tämä saattaa aiheuttaa jopa paniikinomaisia tunteita, sillä ihminen kokee, että tärkeää tekemistä on niin paljon, ettei hän millään ehdi hoitamaan kaikkea ajoissa!
Kärsimättömyys: Koska ihminen kokee olevansa jatkuvan paineen alla, hän saattaa muuttua kärsimättömäksi. Tästä saattavat saada osansa myös muut ihmiset, jotka joutuvat kohtaamaan ADT-henkilössä kärsimättömän kiukkukallen.
Haasteet priorisoinnissa, ajanhallinnassa sekä oman toiminnan organisoinnissa: Koska ADT-henkilöllä on jatkuva sisäinen hätä, voi hänen olla vaikeaa nähdä, mitä milloinkin kannattaisi tehdä. Hän alkaa priorisoimaan töitään huonosti ja käyttää aikaansa tärkeiden asioiden sijasta kaikenlaiseen merkityksettömään, mutta kiireiseltä tuntuvaan puuhasteluun. Hänen voi olla vaikeaa hallita omaa aikaansa sekä organisoida elämäänsä.
Huonontunut kyky luovuuteen ja ongelmanratkaisuun: Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii luovuutta ja keskittymiskykyä. ADT:n myötä nämä kyvyt heikkenevät. Ihmisestä tulee jatkuvasti paikasta toiseen juokseva suorittaja, joka ei kiireisyydestään huolimatta saa mitään merkittävää aikaiseksi!
Kaikki mainitut oireet eivät ilmaannu kerrasta, vaan niiden kehittyminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa. Mitä useamman vuoden elämme kiireistä, lyhytjänteistä ja paineistettua elämää, sitä todennäköisemmin oireita alkaa ilmaantumaan.
Aivojen näkökulmasta ongelman ytimessä on se, että kaikki informaatio muuttuu keskenään yhtä arvokkaaksi. Kun siirrämme jatkuvasti huomiotamme asiasta toiseen, aivot eivät enää erota sitä, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä taas merkityksetöntä. Uusimpien uutisten lukeminen tai hauskan nettivideon katsominen muuttuu aivojen näkökulmasta aivan yhtä tärkeäksi kuin oikeasti tärkeä työprojektikin. Kyky tehtävien priorisointiin katoaa vähitellen.
Ihminen itse saattaa salata tilanteensa esimerkiksi työnantajaltaan ja työkavereiltaan. Hän esittää olevansa yhtä tehokas ja kyvykäs kuin aiemminkin, vaikka itse huomaakin, että keskittyminen on muuttunut vaikeaksi.
Tärkeä tekijä ADT:n taustalla on pelko. Kun jatkuvasti pelkäämme sitä, ettemme saa hoidettua kaikkea tärkeää ajoissa, menemme hätäiseen ja paniikinomaiseen tilaan.Tämä on ongelma, sillä evoluution saatossa pelkoreaktiosta on tullut aivoillemme äärimmäisen tärkeä signaali. Jos johonkin asiaan liittyy pelkoa, menee se huomiokentässämme kaiken muun edelle.
Sama suomeksi: on vaikeaa ajatella mitään muuta kuin sitä pelottavaa asiaa! Pelottavan asian ajattelu taas tyypillisesti johtaa muihin pelkoon liittyviin ilmiöihin, kuten ahdistukseen, vihaan, ärsyyntyneisyyteen, paniikkiin, mustavalkoiseen ajatteluun, impulsiivisuuteen, joustamattomuuteen sekä kärsimättömyyteen.
Nämä vuorostaan aktivoivat muita kehomme toimintoja, jotka tavalla tai toisella liittyvät stressireaktioon. Tämä ei ole vaarallista jos sitä tapahtuu epäsäännöllisesti, mutta säännöllinen tai kroonistunut stressireaktio on kehollemme melkoista myrkkyä. Se voi aiheuttaa pidemmällä aikavälillä valtavasti erilaisia terveysongelmia ja sen tiedetään johtavan myös elinvuosien vähenemiseen.
Kuinka ongelman saa korjattua?
Hyvä uutinen on se, että vaikka ADT on itse itsellemme hankkima ongelma, voimme onneksi myös hankkiutua siitä eroon. Se vaatii omien toimintatapojen muuttamista, mutta korjaukset tehtyämme ongelman pitäisi kadota. Tällaisia keinoja Hallowell sekä monet aivotutkijat ovat ehdottaneet:
1. Panosta myönteisiin tunteisiin sekä rakenna ympärillesi myönteinen ympäristö
Tämän tarkoitus on vähentää aivojemme taipumusta pelon tuntemiseen ja stressireaktion aktivoitumiseen, sillä ne tekevät keskittymisestä vaikeampaa. Mitä turvallisempi, rennompi ja rauhallisempi ympäristömme on, sitä vähemmän syytä stressireaktiolla on aktivoitua. Ajatus on siis se, että voimme luoda tai hakeutua aivojemme kannalta järkeviin ympäristöihin. Kasvokkain tapahtuvat ihmiskontaktit ovat tässä myöskin tärkeässä roolissa, sillä myönteisillä kohtaamisilla tiedetään olevan rauhoittava vaikutus kehoomme.
2. Huolehdi aivojesi fyysisestä terveydestä
Riittävä uni, tarpeeksi raskasta urheilua sekä laadukas ravinto ovat tässä tärkeitä. ADT ajaa ihmisiä tekemään juuri sitä, mitä ei kannattaisi:
- nukumme vähemmän, sillä olemme liian kiireisiä ja ahdistuneita nukkuaksemme kunnolla.
- syömme kiireessä nopeasti ja heikkolaatuista ruokaa.
- jätämme urheilutreenit väliin kiireiden ja väsymyksen vuoksi.
Nämä kaikki vaikuttavat myös kielteisesti keskittymiseen ja ongelmanratkaisukykyyn, minkä vuoksi ongelman korjaamisesta tulee aina vain vaikeampaa.
3. Organisoi työsi ja ympäristösi huomioimaan ADT:n
Jos tiedät, että keskittymisen ja tarkkaavaisuuden säilyttäminen on vaikeaa, tee ympäristöstäsi ja arkirutiineistasi sellaisia, että ne ottavat tämän huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilojen pitämistä siistinä (vähemmän hälyä aiheuttavia esineitä näkyvillä) tai vaikkapa sitä, että pitää tietokoneellaan auki vain yhtä ohjelmaa kerrallaan. Myös kännykän hälytykset ja merkkiäänet kannattaa laittaa pois päältä.
Myöskin päivän strukturointi tiettyjen sääntöjen ympärille voi auttaa. Itsensä kanssa voi esimerkiksi sopia, että sähköpostit saa käydä katsomassa vain kerran päivässä. Myös puhelinta kannattaa käyttää vain sille varattuina hetkinä.
Luo itsellesi priorisointisuunnitelmia, joissa esimerkiksi nimeät päivän 3 tärkeintä tehtävää. Jätä muut kiireiset, mutta merkityksettömät pikkuhommat tekemättä, sillä maailma ei todennäköisesti kaadu siihen.
Jos musiikki auttaa sinua keskittymään, kuuntele musiikia. Jos taas keskityt paremmin hiljaisuudessa, tee ympäristöstäsi hiljainen. Jos keskittyminen on helpompaa liikkuessa, hanki seisomapöytä tai kävele ympäri toimistoasi.
4. Rauhoita arkiset tilanteet
Höllää kaasua. Pysähdy, kuuntele, yritä ymmärtää. Hengitä. Älä kiirehdi. Tee asia kerrallaan. Maailma ei ole kaatumassa, vaikka siltä se hetkittäin tuntuukin. Rauhallisena ja keskittyneenä suoriudut tehtävistäsi tehokkaammin ja nopeammin kuin häseltämällä. Tämä voi olla aluksi vaikeaa, mutta juuri siksi tätä harjoitellaan. Tämä onneksi helpottuu ajan myötä.
ADT mediassa
ADT:sta ovat viime vuosina kirjoitelleet myös monet suomalaiset mediat. Tässä muutama linkki:
- Oletko oman mielesi aikavaras? Tällainen on itse aiheutettu ADT – piirteet samat kuin ADHD:ssä (Iltalehti)
- Keskittymishäiriö ADT on nykymaailman yleistyvä ongelma – Tunnista oireet näillä yksinkertaisilla kysymyksillä (Iltasanomat)
- Jatkuvista keskeytyksistä johtuva ADT-häiriö uhkaa työikäisten aivoja, varoittaa aivotutkija – tästä sen tunnistaa (Iltasanomat)
- Kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa, kun lopettaa voivottelun ja ryhtyy toimeen – lue aivotutkijan neljä neuvoa! (Yle)
- Synnynnäinen ADHD vai itseaiheutettu ADT? (Yle puhe)
- Unohtuiko hälytys päälle? Lue psykologin vinkit keskittymiskyvyn palauttamiseen (SanomaPro)
- Nykyajan työelämä altistaa ADT-tarkkaavaisuushäiriölle – tunnista hälytysmerkit ja toimi ajoissa (Anna)
(Suomalaisista asiointuntijoista aiheesta mediassa puhuu erityisesti aivotutkija, professori Minna Huotilainen. Häneltä löytyy paljon hyödyllisiä ajatuksia niin aivojen terveyteen kuin keskittymiskykyynkin liittyen!)
Kiitos lukemisesta!
Rakkaudella,
Jevgeni
Lähde:
Hallowell, E. M. (2005). Overloaded circuits. Harvard business review, 11, 1-10. (Hallowellin alkuperäinen kuvaus ADT:stä)
PS. Jos etsit luonnollisia keinoja parantamaan keskittymiskykyäsi ja stressinhallintaa, voisit olla kiiinnostunut artikkelistamme: Stressin hallinta CBD-öljyn avulla: Luonnollinen ratkaisu