IHMISSUHTEET KUNTOON:

LAITA IHMISSUHTEESI HUIPPUKUNTOON ”10 TOIMINTATAPAA PAREMPIIN IHMISSUHTEISIIN” -KIRJASEN AVULLA:

Vuoden pimeä aika: Näin teet marras-joulukuustasi leppoisamman

pimea aika

Olen jo monta vuotta ihmetellyt suorastaan klassista ongelmaa: mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa? Joka syksy kauhistelemme vuoden pimeää aikaa, loskakelejä, luihin ja ytimiin väkisintunkeutuvaa kylmyyttä ja muita loppusyksyn ja alkutalven epämiellyttäviä lieveilmiöitä. Olemme väsyneitä ja ahdistuneita ja silti, SILTI järjestämme jokaisesta loppuvuodestamme jonkinlaisen hämmentävän työnarkomania- ja stressiväsymysorgian.

Töissä on jäätävä kiire joka marras-joulukuu, koska hei, ”roikkuvat työt pitää saada valmiiksi”. Minulle ei kyselyistäni huolimatta ole vielä selvinnyt, että mitä niin kamalaa tapahtuu jos ne saa valmiiksi vähän myöhässä, mutta ehkäpä jotkut viisaat jossain näkevät asiat paremmin.

Vastaavasti kaikenlaisissa projekteissa ja kouluissa deadlinet on asetettu sopivasti loppuvuodeksi: ennen joulua kaikki valmiiksi!

Sitten vielä se joululahjojen hankinta, joulukortit ja sukulointistressi, unohtamatta tietysti ensi vuoden suunnittelua ja siihen valmistautumista.

”Näin se vain menee, ei voi mitään”.

Ja ehkäpä sitten menee. En ole mikään poikkeus, ihan yhtä perseestä tämä omakin loppusyksyni aina näyttää olevan. Laiha lohtu olla elämänhallinnan ammattilainen, kun meininki on silti nihkeää. Mutta kyllähän tämän kestää. Onneksi olen tänä syksynä keksinyt verrattain toimivan kikan, jolla olen saanut tästä epämiellyttävästä vuodenajasta vähän siedettävämmän: saanut enemmän lepoa ja kokenut vähemmän ressiä perinteiseen loppusyksyyn verrattuna.

Millainen kikka on kyseessä?

Huomasin, että ainakin omalla kohdallani suurin osa loppuvuoteen liittyvästä pahasta olosta tulee nimenomaan sellaisesta ennakkostressistä: ”apua, on niin paljon tekemistä, ääh, ehdinkö mä tekemään kaikkea, äh, taaskaan ei ehdi levätä yhtään, äh miks tää on aina tätä, äh kun on niin paljon kaikkea, en ehdi millään!”

Enemmän ahdistusta tulee siitä, että ajattelee kaikkia kiireitä ja tekemättömiä hommia kuin varsinaisesti niiden tekemisestä. Tekeminen ei tähän vuodenaikaan ole itsessään sen vaikeampaa kuin vaikkapa keväällä. Se vain tuntuu vaikeammalta siksi, että olen jo valmiiksi sellaisessa ”ääh kaikki on niin vaikeaa”-mielentilassa. Kun tekemiseen lopulta tarttuu ja keskittyy pelkästään siihen, se hoituu alta aikayksikön.

Sen vuoksi olen alkanut hävyttömästi kokeilemaan sellaisten äärimmäisyyksiin vietyjä hedonismipäiviä kaiken pahimman kiireen keskellä. Sen sijaan että hoitaisin päivän mittaan hommia puoliteholla alta pois ja olisin jatkuvasti ahdistunut, säädän viikkoon edes yhden täydellisestä hedonismista koostuvan päivän: lepään, mässäilen, ulkoilen, hengailen kämppisten kanssa tai vedän vaikka kännit ystävieni kanssa. Toisin sanoen teen kaikkea muuta kuin hyödyllisiä asioita.

Jo yksi päivä tällaista hävytöntä autuutta auttaa lataamaan akkujani sen verran, että seuraavat pari päivää jaksaa vetää taas täysillä. Kun vetää täysillä eikä kuluta aikaansa sellaiseen ”oi kun mulla on kamalan paljon kaikkea, apua ääh selviänkö ää apua”-ressailuun vaan TEKEE, niin ne tekemättömät hommat ratkeavat kyllä hyvinkin nopeasti alta pois. Lopulta sitä aina huomaa, että niitä tekemättömiä asioita on todella paljon vähemmän, kuin miltä stressaantuneessa etukäteismielentilassa vaikutti. Kaikki onkin paljon helpompaa, kuin mitä itselle etukäteen onnistuu väittämään.

Yhden välipäivän pitäminen ei myöskään lisää rästihommien määrää useimpien kohdalla niin tuntuvasti, että homma kaatuisi siihen. Itse olen hemmetin kiireinen yrittäjätyyppi ja ihan hyvin sen välipäivänkin rästit myöhemmin hoitaa alta pois.

Hedonismi on kivaa, kokeile sinäkin :–)

Rakkaudella,

Jevgeni

Yksi syistä, joiden vuoksi YLIKILTEILLÄ ihmisillä on ongelmia ihmissuhteissaan

ylikiltit ihmiset

Pohdiskelin videolla erästä syytä siihen, miksi ylikilteillä ihmisillä on ongelmia ihmissuhteissaan. Idea videoon tuli siitä, että saan postilaatikkooni paljon viestejä ihmisiltä, jotka ovat kovin pahastuneita siitä, kuinka heidän suhteensa ovat vaikeita VAIKKA he ovat niin kovin kilttejä ja hyviä tyyppejä. Viestien yleissävy on vähän sellainen ”on tämä niin väärin!”. Siksi halusin tuoda esiin yhden syyn siihen, miksi esimerkiksi itse toisinaan koen ”hyvien ja kilttien” tyyppien seuran toisinaan vähän pelottavaksi!

Katso video alta tai tämän linkin takaa :)

Millä tavoin sinä olet älykäs? Esittelyssä 8 älykkyyden tyyppiä

milla-tavoin-sina-olet-alykas-esittelyssa-alykkyyden-8-tyyppia

 

Koetko olevasi älykäs? Millä tavoin?

Yhteiskunnassamme viitataan älykkyydellä yleensä kykyyn ajatella terävästi, päätellä loogisesti ja ratkaista erilaisia haasteita. Itse ”älykkyys” tuntuu olevan meille kuitenkin verrattain epäselvä konsepti. Mitä se äly oikein on? Kuka on älykäs ja kuka ei? Onko älykkyysosamäärä toimiva vai hyvin yksipuolinen keino mitata älyä? Onko matalalla ÄO:llä siunattu ihminen ”tyhmä” vai voiko hän olla älykäs jollain muulla tavalla?

Nyt sattui juutuubissa vastaan sen verran ajattelua kiihottava video, että halusin jakaa sen sisältämän älytyyppilistauksen myös täällä blogissani. Videolla (joka löytyy tämän tekstin lopusta) Harvardin yliopiston kognition ja opetuksen professori Howard Gardner kertoo moniälykkyysteoriastaan, jonka mukaan eri älykkyystyyppejä olisi kahdeksan.

Videota ja wikipediaa suoraan lainaten, nämä 8 älykkyyden tyyppiä ovat:

1. Kielellinen älykkyys

”Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta.Älykkyysosamäärän kannalta kielellinen älykkyys on erittäin tärkeää, sillä siinä tieto on suurimmilta osin kirjallisessa muodossa, vaikka pitäähän osaamistaan osata ilmaista myös kirjoittamalla. Kielellinen lahjakkuus voidaan jakaa suulliseen- ja kirjalliseen ilmaisuun että ymmärtämiseen.

2. Matemaattis-looginen älykkyys

”Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun, esimerkiksi päässälaskutehtäviin. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy. Matemaattis-loogisesti älykäs henkilö voi usein käsitellä suuriakin lukuja päässään. Tämä ominaisuus on jossain määrin edellytys hyvälle päättelytaidolle. Tunnetuin esimerkki lienee Albert Einstein, joka suorastaan lumoutui laskemisesta ja matemaattisten mallien luomisesta. Matemaattis-loogista kykyä tarvitaan arjessakin, kun pitää esimerkiksi perustella kantansa väittelyssä. Matemaattis-loogiseen älykkyyteen ei tarvitse verbaalista älykkyyttä nimeksikään. Verbalistiikkaa tarvitaan vasta silloin, kun ratkaisua yritetään selittää muille.

3. Musiikillinen älykkyys

”Musiikillisesti älykäs ihminen muistaa helposti melodioita sekä kappaleita. Hän kuulee musiikissa paljon erilaisia vivahteita ja mm. erottaa tarkasti eri instrumenttien stemmat. Hän nauttii musiikista muita enemmän ja pystyy ilmaisemaan musiikilla itseään. Luultavasti hän kiinnittää muiden puheessa huomiota sen musiikillisiin elementteihin, äänen korkeuteen ja rytmiin. Hän saattaa myös opetella puhelinnumeroita sekä sanalistoja rytmittämällä niitä. Musiikin säveltäminen ja esittäminen voidaan paikantaa aivoissa. Esimerkiksi autistiset lapset, jotka eivät pysty kommunikoimaan kielellisesti, voivat taas menestyä musiikkiesityksissä erityisen hyvin.

4. Avaruudellinen ja visuaalinen älykkyys

”Tällainen ihminen pystyy hahmottamaan hyvin tiloja, ja hänellä on erittäin hyvä suuntavaisto. Hänen on helppo lukea karttaa, ja hän oppii helposti peruuttamaan peräkärryllistäkin autoa. Hän saattaa ilmaista itseään esimerkiksi piirtämällä tai valokuvaamalla. Visuaalisesti älykäs henkilö hahmottaa esineet eri asennoissa, erottaa värejä ja muotoja, näkee eri osien väliset suhteet ja tajuaa olennaiset piirteet jostakin geometrisesta, figuratiivisesta tai plastisesta rakenteesta.

5. Liikunnallinen älykkyys

”Liikunnallisesti älykäs kykenee hallitsemaan omia asentojaan, liikkeitään ja kehoaan hyvin, nauttii liikkumisesta sekä ilmaisee itseään liikkeen, ryhdin, tanssin ynnä muun avulla. Kyseessä on lahjakkuus, joka liittyy ketteryyteen, tasapainoon ja notkeuteen. Näihin asioihin liikunnallisesti älykäs henkilö kiinnittää huomiota myös muissa ja hän osaa tulkita kehon kieltä.

6. Intrapsyykkinen älykkyys

”Intrapsyykkinen älykkyys on kykyä ymmärtää itseään syvällisesti: Henkilö pystyy käsittelemään omia heikkouksiaan ja vahvuuksia realistisesti. Tällä tavalla älykäs osaa analysoida myös motiivejaan ja on valmis näkemään vaivaa itsetuntemuksensa kehittämiseksi. Tämän lajin älykkyyttä tarvitaan myös silloin, kun yritämme selvittää omia tunteitamme ja ristiriitojamme. Intrapsyykkisesti älykäs henkilö on pohtija, jolle totuus on mukavuutta tärkeämpää. Heikosti intrapersoonalliset ihmiset eivät pysty näkemään itseään yksilönä vaan ainoastaan osana ympäristöä.

7. Interpsyykkinen älykkyys

”Interpsyykkinen älykkyys on kykyä olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa. Tätä kutsutaan myös sosiaaliseksi lahjakkuudeksi, taidoksi tulla ihmisten kanssa hyvin toimeen. Interpersoonallisesti lahjakas henkilö kykenee aistimaan toisten ihmisten mielenmuutokset, jännitykset, motivaatiot ja aikomukset. Interpsyykkisesti lahjakas viihtyy usein ryhmissä ja on taitava tekemään yhteistyötä. Hän saa usein myös muutkin viihtymään ja sosiaaliset tilanteet sujumaan. Hänen on helppo eläytyä muiden asemaan ja ymmärtää heitä. Sosiaalinen älykkyys voi monella alalla viedä omistajansa hyvin korkealle yhteiskunnan hierarkiassa.

8. Kyky ymmärtää luontoa

”Myöhemmin Gardner on lisännyt listaansa vielä kahdeksannen älykkyyden muodon, luonnon ymmärtämisen kyvyn. Se ei kuulunut alkuperäiseen listaan, mutta hän on taipunut pitämään ympäristön tarkkailua ja ymmärtämistä evolutiivisesti tärkeänä: Eloon jäämiseksi on välttämätöntä erottaa hyödylliset ja vaaralliset eläin- sekä kasvilajit toisistaan. Luonnon suhteen älykäs nykyihminen osaa ja haluaa tarkkailla luontoa sekä muistaa esimerkiksi kasvien ja eläinten nimiä. Hänestä saattaa tulla luonnontutkija, eläinlääkäri, puutarhuri tai maanviljelijä. Lisäksi Gardnerin mukaan nykyihminen saattaa hyödyntää tämän älykkyyden piiriin kuuluvia lajintunnistamisen mekanismeja tunnistaessaan esimerkiksi automerkkejä tai taidetyylejä.

Millä tavoin sinä olet älykäs?

Riippumatta siitä, valitsemmeko uskoa Gardnerin moniälykkyysteoriaan, on mielestäni ihan kehittävää pohtia omia älyllisiä kykyjä. Missä asioissa ja millä tavoin koet olevasi älykäs? Jos lähtökohtana käytetään yllälistattua kahdeksan tyypin jaottelua, missä näistä tyyppeistä koet olevasi vahvoilla entä missä heikoilla?

Alla vielä mainittu video:

(Proffan näkemystä älykkyyden tyypeistä on myös kritisoitu, siitä voi lukea lyhyesti vaikka tästä.)

1 2 3 145 146