On taas se aika vuodesta, jona pääsykokeet ovat jälleen ajankohtaisia. Pääsykokeet ovat usein hyvin haastava tilaisuus, jossa pärjääminen saattaa olla yksi elämän tärkeimmistä asioista. Siksi haluan julkaista muutaman pääsykokeissa pärjäämiseen liittyvän kirjoituksen.
Tämänkertaiseen tekstiin haastattelin teologian opiskelijaa ja monien pääsykokeiden veteraania Jasmin Ruokolaista, jolta kysyin pääsykokeisiin valmistautumisesta, toimivista opiskelutekniikoista, stressinhallintatekniikoista ja muutenkin pääsykokeista pärjäämisestä. Päästetään siis Jasmin ääneen :)!
Kuinka ajoissa pääsykokeisiin kannattaa mielestäsi alkaa valmistautumaan ja miksi?
Ensin on hyvä mainita, että lukuprosessin ja ”henkisen valmistautumisen” prosessin voidaan erottaa toisistaan. Valmistautuminen ja lukeminen eivät ole yksi ja sama.
Valmistautumiseen voi sisältyä esimerkiksi se, että alkaa etsimään ja hahmottamaan tietoa ja systeemejä aiheen ympäriltä. Yrittää tavallaan päästä jyvälle siitä, mitä kaikkiea osa-alueita kyseiseen aiheeseen sisältyy. Tämä auttaa hahmottamaan sitä, mitä kaikkea aiheeseen liittyen tulee myöhemmin oppia.
Esimerkiksi teologiseen hakiessani aloin ensimmäiseksi etsimään uutisia ja kokoamaan lehtileikkeitä teologiaan liittyvistä aiheista. Tämä auttoi hahmottamaan aihekokonaisuutta, ymmärtämään mitä siihen liittyy, millaisia keskusteluja siitä käydään ym.
Kun tieto pääsykoekirjoista tuli, kävin ostamassa kirjat heti. On tärkeää, ettei kirjan anna vain lojua pöydällä, vaikka lukemista ei heti aloittaisikaan. Kirja on avain tulevaisuuteen. Sitä voi heti alusta asti vähän selailla ja tutustua siihen, millaisia aiheita ja teemoja siinä on. Näin itselleen luo eräänlaisen kehyksen tulevaa tiedon jäsentelyä varten. Kyseisen kehyksen olemassaolo tulee helpottamaan tulevaisuuden lukuprosessia.
Aina ei ole myöskää lukufiilistä. Jos ei jokin päivä jaksa lukea ja päntätä, voi harrastaa juuri tätä taustojen tutkimista ja tiedon jäsentelyä.
Muutenkin on mielestäni tärkeää, ettei rajoita lukemistaan pelkästään pääsykoemateriaaleihin. On tärkeää hahmottaa kokonaisuutta. Hyvin valmistauduttu on puoliksi tehty.
Mitä opiskelutekniikoita olet itse soveltanut pääsykokeisiin valmistautuessa? Entä millaisilla opiskelutekniikoilla tiedät muiden saaneen hyviä tuloksia?
1. Omista vahvuuksista ja heikkouksistaan on hyvä olla tietoinen. Näin osaat paremmin arvioida, mistä sinulla on jo tarpeeksi tietoa ja mihin sinun tulee panostaa enemmän.
2. Asenteen merkitys on todella iso. On tärkeää kyetä kestämään oppimisen tuskaa, tärkeä kyetä hyväksymään sen, että alussa ei ymmärrä aiheesta oikein mitään ja ei siksi osaa uskoa itseensä. Asiat kyllä loksahtavat paikoilleen kun vaan jaksaa jatkaa lukemista, mutta siihen voi olla vaikea uskoa ennen kuin näin on tapahtunut. Siksi tarvitaan asennetta ja kykyä luottaa, että näin käy.
3. Pääsykoemateriaaleja ei ole pakko eikä aina edes kannata yrittää opiskella siinä järjestyksessä, kuin ne on koottu. Pääsykoemateriaalit saattavat olla sellaisten ihmisten kokoamia, jotka ovat käsitelleet ko. aiheita kymmeniä vuosia, ja jotka hahmottavat ne siksi erinomaisella tasolla. Kyseessä on ns. tiedon kirous. He tietävät aiheesta ehkä niin paljon, etteivät enää osaa samaistua siihen, kuinka ummikko katso aihetta. Siksi heidän järjestelmänsä saattaa olla tehoton
Aiheita voi sen sijaan jakaa kokonaisuuksiksi esimerkiksi teemoittain. Esimerkiksi kulttuuriantropologian kokeeseen valmistautuessa Etelä-Amerikkaa ja 1600-lukua käsittelevät luvut saattavat olla aivan eri puolilla kirjaa, mutta on loogista tutustua niihin peräjälkeen, sillä 1600-luvun kohdalla viitataan usein juuri aiheeseen Etelä-Amerikka.
Keskeinen ajatus on siis se, ettei lukemista ole pakko tehdä ”oikein”, vaan mieluummin toimivasti.
4. Erityisesti pääsykokeissa, mutta myös muissakin kokeissa on hyvä ymmärtää, millaisia vastauksia oikein halutaan. Halutaanko että vastauksissa kuvataan asioita siten, kuin ne on kuvattu ennakkomateriaaleissa, vai halutaanko että näitä asioita pureskellaan ja kritisoidaan? Jos vastaukseksi halutaan mieluummin kirjatietoa sellaisenaan, ei ole välttämättä järkeä alkaa sitä kritisoimaan, vaikka et itse olisikaan kyseisen tiedon kanssa samaa mieltä. On tärkeä ymmärtää, mitä hakijassa halutaan testata: Kykyä oppia ja hakea tietoa vai ehkä kykyä kyseenalaistaa ja soveltaa tietoa?
5. Välillä lukeminen on tylsää ja epämiellyttävää. Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse, eikä kuulukkaan nauttia. Siksi meillä on monien aiheiden asiantuntijoita ja erikoistumista oppiaineiden sisällä. Kunhan kokonaisuus toimii, niin välillä on ihan okei kokea motivaationpuutetta.
6. Valmistautuminen helpottaa lukemista. Kun on ottanut aiheen ympäriltä tietoa haltuun jo aiemmin, sujuu lukeminenkin helpommin kuin täysin nollasta aloitettaessa.
Opiskelutekniikoita löytyy muuten paljon netistä. Esimerkiksi hakusana ”studybrl” Tumblr:ssä tuottaa hyviä osumia.
Onko vertaistuesta, kuten yhdessä lukemisesta mielestäsi hyötyä kokeisiin valmistautumisessa?
Ehdottomasti! Yhdessä lukiessa voi olla helpompaa pysyä motivoituneena. Lisäksi yhdessä aiheita pohdiskellessa tapahtuu helposti asioiden nopeampaa oivaltamista, mikä on mahdollista juuri keskustelun avulla.
Lukuseura kannattaa tietysti valita niin, ettette opiskelukavereiden kanssa vahvista toisissanne prokrastinointia eli tapaa lykätä ja vältellä lukemista. Yhdessä opiskelun tarkoitus on motivoida, ei löytää toisistaan tukea ja lupaa kesken jättämiseen. Ja hei, yhdessä kärsiminen on kivaa ;)
Yhteisen kemian on kuitenkin hyvä toimia, koska silloin syntyy hyvää keskustelua ja pohdiskelua, josta seuraa oppimista.
Koetilanne voi tuntua hyvin stressaavalta ja ahdistavalta. Mitkä ovat mielestäsi toimivia tekniikoita ja ajatusmalleja rauhoittumiseen ja hyvään koefiilikseen pääsemiseksi?
Olen itse juuri sellainen stressaaja, joka jännittää koetilanteissa kauheasti. Nämä ajatukset ovat kuitenkin auttaneet:
1. Se, ettei vielä koetilanteessakaan tunne hahmottavansa asioita tarpeeksi hyvin, on normaalia. Monesti kokonaisuudesta saa otteen vasta jonkin aikaa kokeen jälkeen, yleensä kun on päässyt keskustelmaan aiheesta muiden kanssa. Tämä on loogista, koska näkemättä ja kokematta itse koetta et voi tietää, mitä kaikkea siihen kuuluu tai ei kuulu. Tämä luonnollisesti luo epämääräisyyden ja epävarmuuden tunnetta. Eli koetta edeltävän epävarman fiiliksen ei tule antaa lannistaa, sillä se tietyssä mielessä kuuluu asiaan.
2. Jos pääsykoepäivänä tai sitä ennen tapahtuu jotain, minkä vuoksi tulee fiilis, ettei kokeeseen kannata edes mennä, niin mene silti. Näet ainakin tilanteen ja voit käyttää saamaasi tietoa hyväksesi seuraavalla hakukerralla. Tilanteen kokeminen voi myös vähentää seuraavalla hakukerralla koettua jännitystä. Jos tilanteeseen meneminen on onnistuminen itsessään!
3. Kanssahakijasi eivät ole välttämättä sen paremmassa kunnossa tai mielentilassa kuin sinäkään. Moni jännittää, moni ei koe lukeneensa tarpeeksi, joku saattaa olla sairaana, joku on saattanut jopa jäädä tilanteesta kokonaan pois, koska ei usko itseensä. Jo tilanteessa mukana olemalla saatat olla etulyöntiasemassa moniin muihin nähden.
4. Maailma ei kaadu siihen, jos koepaperia ensimmäistä kertaa katsoessasi tulee fiilis, ettet osaa mitään. Monet asiat palaavat mieleen kokeen aikana sen myötä, kun mietit ja vastailet niihin kysymyksiin, joista ymmärrät edes jotain.
5. Et voi tietää täysin siitä, millä perusteilla koe arvostellaan ja millaiset ihmiset sen arvostelevat. On olemassa mahdollisuus, että sinusta heikolta tai väärältä tuntuva vastaus on kuitenkin arvostelijan mielestä täysin toimiva.
6. LUE TEHTÄVÄNANTO RAUHASSA JA KUNNOLLA! On todella yleistä, että tehtävänanto luetaan tai ymmärretään hätäpäissään väärin, minkä vuoksi vastauskin menee väärin.
7. Jos saat suttupaperia eteesi jo ennen tenttipaperin jakamista, voi suttupaperiin (sääntöjen niin salliessa) ruveta raapustamaan niitä aktiivisessa työmuistissa olevia asioita, jotka pelkää muuten unohtavansa. Näin ne saa pois mielestä häiritsemästä keskittymistä.
8. Jos koetilannetta ajatellessa stressaat sitä, että paikkaa tavoittelee valtava määrä hakijoita, mutta vain pieni osa pääsee sisään, voit uudelleenajatella asian näin: hakutilastoja katsoessa ei kannata niinkään kiinnitää huomiota siihen, kuinka moni on kyseiseen koulutukseen hakenut ja kuinka moni päässyt sisään. Ne luvut ovat usein pelottavia. Sen sijaan kannattaa katsoa sitä, kuinka moni on kutsuttu kokeeseen ja kuinka moni heistä pääsee sisään. Tämä luku on usein jo paljon realistisempi ja rauhoittavampi.
Miten muutoin varautuisit itse koetilanteeseen, mitä on hyvä huomioida?
Muiden ja itsensä tsemppaaminen ennen koetilannetta on usein hyvä. Kaikki tilanteessa olevien voi ajatella olevan kavereita keskenään, sillä kaikki ovat samassa veneessä. Toki muiden kanssa jutellessa on hyvä olla varovainen siksi, että joku saattaa alkaa avautumaan omasta huonosta meiningistään ja siten pilata myös sinun fiilistä.
Monet koetilanteessa olevat saattavat reagoida omaan stressiinsä niin, että kommunikoivat muiden kanssa nihkeään sävyyn, kuten lannistamalla muita tahallisesti tai tahattomasti. Jos tiedät, että tällainen vaikuttaa sinuun kielteisesti, niin kannattaa pysytellä joko turvallisissa aiheissa tai pitää kontakti muihin vähäisenä.
Koetilannetta seuraavalle illalle voi sopia jotain kivaa, mitä odottaa. Esimerkiksi leffailta tai kahvittelu hyvän ystävän seurassa. Yhdessäolon ohessa voi samalla purkaa koetilanteen paineita ja siten ”saattaa tilanne päätökseensä”, laittaa sille piste. Tämä voi olla tärkeää siksi, ettei tilanne jäisi ikään kuin päälle ja pahimmillaan vaivaamaan mieltä esimerkiksi koko kesän ajaksi.
—
Kiitos Jasmin haastattelusta ja hyvistä opiskelutekniikoista! Näistä on varmasti hyötyä myös tuleville opiskelijoille. Lisää juttua pääsykokeissa pärjäämisestä tulossa lähiaikoina, palataan silloin asiaan :)
Rakkaudella,
Jevgeni
PS. Tsekkaa myös muut kirjoitukset samasta aiheesta: Näin onnistut pääsykokeissa – Haastattelussa valmennuskurssien järjestäjä Antti Suominen sekä Näin onnistut pääsykokeissa – Vielä yksi haastattelu
(Teksti “Pääsykokeet: 15 ajatusta ja tekniikkaa pääsykokeissa pärjäämiseen” on julkaistu 2.6.2016 ja sitä on päivitetty 12.7.2021. Lisää vastaavia tekstejä löytyy blogin arkistosta ja videoita videoarkistosta. Kiitos, mukavia luku- ja katseluhetkiä!)
