Älypuhelimen käyttöä leikkikentän laidalla ei tarvitse hävetä

älypuhelin leikkikentän laidalla

Ylelllä ilmestyi toissapäivänä juttu siitä, kuinka osaa ihmisistä milloin huolestuttaa, ja milloin kiukuttaa se, että ihmiset (ja auta armias, pienten lasten vanhemmat!) käyttävät liikaa kännyköitään. Sehän on pois laadukkaasta, läsnäolevasta kommunikaatiosta ja ”oikean maailman” seuraamisesta!

Periaatteessa kuulun itsekin tähän leiriin. Rakastan kyllä älylaitteitteni käyttöä ja käytän niitä itsekin paljon, mutta pidän samalla nykyisenkaltaista älylaitteisiin kohdistuvaa massa-addiktiota yhtenä suurista nykypäivän ongelmista, jotka meidän täytyy ennen pitkää ratkaista. Uskon sirpaloituneen ja yhä sirpaloituvan huomiokykymme kuluttavan meitä ja resurssejamme melko turhaan. Kun yrittää tehdä useaa asiaa samanaikaisesti, tekee useimpia niistä melko huonosti. Tämä on tutkitusti nähtävissä niin ihmissuhteissa, vanhemmuudessa kuin työelämässäkkin.

Kuulun toisaalta myös hyvin vahvasti siihen leiriin, jossa ihmisten käytöstä ei pidä mielestäni ohjailla väheksyvän ylemmyydentunteen ja häpäisyn kautta. Älylaitteiden käytöstä puhuvat Ylellä eilen ilmestyneen (laadukkaan!) vastineen mukaan ennen kaikkea hieman vanhemmat ihmiset, joiden nuoruudessa ei moisia hilavimputtimia ollut.

Omankin kokemukseni on se, että liikakäytöstä (ylenkatsovasti) varoittelevat ennen kaikkea ihmiset, joilla ei itsellään kyseistä ongelmaa ole. Siis ihmiset, jotka ovat jollain tavoin tässä asiassa muita parempia. ”Katoppas kun mulla on edelleen tämä mustavalkoinen nokialainen, ei tarvitse kato sitä feispuukkia, heh heh.”

Tällaisen moraalisesti ylivertaisen aseman ottaminen liittyy vahvasti myäs häpeäntunteen synnyttämiseen. Vaikka toista ihmistä ei syyllistetä käytöksestään suoraan, sisältyy tähän vahva, epäsuora implikaatio: ei kannattaisi sinunkaan toimia tällä tavoin.

Tällainen häpeällä ohjailu on toki ollut suosittua iät ja ajat. Tässä muutama klassinen esimerkki:

  • Naiset, älkää pukeutuko paljastavasti. Kunnon nainen peittää itsensä, nyt ne polvet piiloon!
  • Vähävaraiset, älkää käyttäkö rahaanne turhuuksiin, kun sitä kerran on niin vähän. Älykäs ihminen pohtii jokaisen ostoksensa tarkkaan!
  • Työttömät, älkää valikoiko, mitä työtä otatte vastaan. Kunnon ihminen ottaa sen duunin, jota tarjolla on!

Tässä viestintätavassa arvolatautunut argumentti kätketään jonkin rationaaliselta kuulostavan väitteen taakse. On ”älykästä” olla käyttämättä rahaansa turhuuksiin tai olla pukeutumatta paljastavasti.

Tarkempaa tarkastelua tämä näennäinen rationaalisuus ei kuitenkaan kestä. Jokainen ymmärtää, ettei ihmisestä tee millään tavoin epäkunnollista se, ettei hän noudata jotain tiettyä pukeutumiskoodia tai etteivät kulutusvalinnat kerro suoraan älykkyydestä.

Tämä ei tosin ole tarkoituskaan. Rationaalisuutta on näissä argumenteissa juuri sen verran, että mielipide kehdataan esittää, vaikka tarkkempaa tarkastelua se ei kestäisikään. Samaan joukkoon menee tästä älylaitteiden näpräilyssä neuvominen. Älä näprää, sillä älykäs ihminen ei vahingoita lapsiaan antamalla heille liian vähän huomiota!

Toisinaan tällaisessa ohjailussa voi olla kyse ihan aidosta (joskin taitamattomasta) yrityksestä pitää muista huolta. Aivan varmasti joku on oikeasti huolestunut siitä, mihin ihmisten ajattelematon rahankäyttö tai liiallinen kännykän näpräily johtaa. Yhtä lailla joukkoon kuitenkin mahtuu heitä, jotka haluavat pääasiassa ”ihan vain hyväntahtoisten neuvojensa” kautta nostaa itseään ja edustamiaan arvoja. ”Katsokaa, minä olen parempi ihminen, sillä minä en jaa huomiotani lasten ja älypuhelimen välillä”.

Häpeällä ohjailu on usein myös vahingoittavaa. Mielenterveystyössä tapaa jatkuvasti ihmisiä, joihin ulkoa päin tuleva häpäiseminen (olkoot se suoraa, tai epäsuoraa) on jättänyt jälkensä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että muut ihmiset (kuten myös kunnat ja valtio) maksavat materiaalista ja henkistä hintaa siitä, että jonkun on pitänyt mennä tarpeeksi monta kertaa sanomaan ihmisille jotain tällaista:

”Jos jatkatte näin, älkää hankkiko lapsia, vaan noita “tuijottimia” molempiin käsiin!(lainaus Ylen jutusta)

Hei, kiva kun pääsit sanomaan. Muut sitten mahdollisesti maksavat sanomisestasi hintaa, jonka maksaminen ei ole kovin mukavaa.

Olen itsekin sitä mieltä, ettei liialinen älylaitteilla roikkuminen ole meille tai ympäristöllemme pelkästään hyväksi. Älylaitteiden käytössä – ja erityisesti ”liikakäytössä” – on hyvin huonojakin puolia. Toisaalta olen sitä mieltä, että aika hemmetin hankalaa niistä laitteista on pysyä erossakaan. Niillä hoidetaan sekä oikeasti tärkeitä, että myös vähemmän tärkeitä, mutta kivoja juttuja. Ihmismielihän myös tarvitsee ajoittaista huomion siirtämistä pois ”tärkeistä ja vakavista asioista”.

Voihan mieltään lepuuttaa katselemalla leikkikentän laidalla olevaa pusikkoa, sillä luonnon ihasteleminen on todistetusti terveellinen juttu, mutta kyllä se somen tuijottelu lienee useimpien mielestä aika paljon kiinnostavampaa, kuin pusikon seuraaminen. Eikä niitä lapsia jaksa joka ikinen hetki jaksa tuijottaa, vaikka ne kuinka ovatkin elämän tärkein asia ja vaikka jokin teoreettinen ”täydellinen vanhempi” niin tekeekin.

Älylaitteet ovat todella olennainen osa nykyistä elämäämme, tykkäämme me sitten siitä, tai emme. Paluuta laitettomaan aikaan tuskin on. Erityisesti vanhemman sukupolven lienee helppoa puhua lastenkasvatuksen yhteydessä älylaitteiden tuijotteluun liittyvistä ongelmista, sillä heidän aikanaan kyseistä ongelmaa ei joutunut edes ajattelemaan. Ongelmista on tunnetusti helpointa puhua silloin, kun itsellään niitä ei ole. Ah, kuunnelkaa kaikki, kuinka helposti minä tämän ratkaisisin!

Henkilökohtaisesti kannustan tutkimaan hyvinkin kriittisesti omaa älylaitteidensa käyttöä ja ”läsnäolevan huomionsa” jakamista. Kyllä meillä useimmilla on siinä ihan reilusti parannettavaa. On ihan totta, että älylaitteesta tulee hyvin helposti isäntä, vaikka se on tarkoitettu rengiksi. Toisaalta toivon, että mahdollisimman moni onnistuisi viisveisaamaan kiukkuisista syyllistäjistä ja häpäisijöistä, sillä muiden ohjailu häpeän kautta harvoin johtaa mihinkään hyvään. Yleensä se ei edes saavuta tarkoitustaan. Ihmisillä tulee silti olemaan puhelin kädessä, vaikka kuinka syyllistettäisiin.

Nauti laitteestasi, mutta pyri käyttämään sitä vastuullisesti. Ei se helppoa ole, mutta jo yrittäminenkin on arvokas asia. Tsemppiä!

Rakkaudella,

Jevgeni

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia

laheisriippuvuus

Läheisriippuvuus ja sen hoito

Tänään aiheenamme on läheisriippuvuus. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö on niin voimakkaasti kiinni toisessa ihmisessä, että se vaikuttaa haitallisesti hänen omaan elämään ja hyvinvointiin. Läheisriippuvainen henkilö yrittää usein kontrolloida suhteen toista osapuolta ja pitää hänet lähellään.

Lue lisää »