myönteinen ajattelu myönteisen ajattelun voima

Myönteinen ajattelu ei todennäköisesti tee elämästäsi parempaa. Myönteisen ajattelun lisäksi tarvitaan myös muuta.

Tunnen monia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita elämänsä parantamisesta ja “henkisyydestä”. Juttelen mielelläni heidän kanssaan näistä aiheista ja pidän niitä itsekin hyvin mielenkiintoisina. Yksi teema, jota usein näissä keskusteluissa sivuamme, on myönteisen ajattelun voima. Moni henkisyydestä kiinnostunut henkilö tuntuu olevan kova myönteisen ajattelun puolestapuhuja.

Ymmärrän tätä sinänsä hyvin. Uskon itsekin siihen, että myönteinen ajattelu eli esimerkiksi asioiden hyviin puoliin keskittyminen sekä ratkaisuihin (eikä ongelmiin) keskittyminen on usein todella tehokas ja hyvinvointiamme ylläpitävä toimintatapa. Olisi vaikeaa kiistää sitä, että myönteinen ajattelu on usein paljon hedelmällisempää kuin kielteinen ajattelu! Tältä osin olen siis itsekin myönteisen ajattelun puolestapuhuja.

Myönteisen ajattelun voima: Totta vai tarua?

Asiassa on kuitenkin yksi suuri mutta. Vaikka kannatankin myönteistä ajattelua, havaitsen toistuvasti ihmetteleväni erästä ajattelun tapaa, jota nämä henkisyydestä kiinnostuneet tuttavani tuntuvat toistuvasti harjoittavan. Se on eräänlainen usko siihen, että myönteinen ajattelu itsessään ratkaisisi ongelmia ja veisi heidän elämäänsä haluttuun suuntaan. Toisin sanoen, riittää että ajattelemme myönteisesti, niin ongelmat ratkeavat.

Tämä kuulosti minusta melkoiselta toiveajattelulta ja jopa vähän höpöhöpöltä, joten aloin kyselemaan asiasta tarkemmin. En kyseenalaistaakseni, vaan oppiakseni. Ehkäpä asiassa oli jokin puoli, jota en vain ollut tajunnut.

Vastaukseksi sain muutamalta eri ihmiseltä melko samantapaisen selityksen. Selitys oli ymmärrettävä, mutta kieltämättä niin “henkinen”, että kyseessä lienee pikemminkin jonkinlainen modernin uskonnollisuuden ilmentymä, kuin varsinainen luonnon laki, jollaisena tämä minulle esiteltiin:

Nämä henkilöt kertoivat minulle “vetovoiman laista”. Tämä vetovoiman laki toimii heidän mukaansa siten, että voimme ikään kuin tilata maailmankaikkeudelta toivomiamme asioita. Tilaaminen tapahtuu siten, että ajattelemme myönteisiä ajatuksia. Jos esimerkiksi haluamme saada unelmiemme työpaikan tai paljon rahaa, niin riittää, että ajattelemme näitä asioita myönteisesti ja kuvittelemme itsemme tilanteeseen, jossa meillä jo on tämä työpaikka tai paljon varakkuutta.

Käytännössä kyse vaikuttaa olevan samanlaisesta ilmiöstä kuin kristillinen rukoileminen. Tässä tilauksia ei vain tehdä Jumalalta, vaan Maailmankaikkeudelta. En missään tapauksessa halua väheksyä rukoilua tai “vetovoiman lakia”, mutta samalla pidän tärkeänä tietyn realismin säilyttämistä. Jos haluat varmistaa, että saavuttaisit elämässä tiettyjä asioita, niin niiden eteen kannattaa luonnollisesti tehdä muutakin kuin vain rukoilla tai ajatella myönteisesti.

Tarkistin näiltä henkilöiltä vielä, että onko asia siis todellakin niin, että pelkän myönteisen ajattelun pitäisi riittää. Että tarkoitus ei ole käyttää sitä ikään kuin tukitoimintana, vaan että pelkkä myönteinen ajattelu on ratkaisu elämämme haasteisiin? Vastaus oli suurin piirtein “kyllä, kunhan vain ajattelemme tarpeeksi myönteisesti ja tarpeeksi kovasti”. Myönnän, että tähän on itseni hieman vaikea uskoa. Uskon, että oikeiden ongelmien ratkaisu vaatii myös niitä maallisia, konkreettisia tekoja.

Jos haluaa esimerkiksi saada unelmiensa työpaikan, niin todennäköisemmin sen tietenkin saa hankkimalla alan koulutuksen, verkostoitumalla aktiivisesti, kehittämällä jatkuvasti ammattitaitoaan ja pitämällä silmänsä auki. Rukoilusta tai vetovoiman lakiin uskomisesta ei siitäkään ole todennäköisesti haittaa, kunhan sen yhdistää myös näihin konkreettisiin tekoihin.

Onko vetovoiman laki siis aivan huuhaata?

Onko tämä henkinen “laki” sitten kaikilta osin huuhaata? Mielestäni ei, vaikka varsinaisesta “henkisestä laista” ja maailmankaikkeuden toiminnasta siinä tuskin on kysymys. Kosketuspintaa todellisuuteen löytyy mm. psykologisesta käsitteestä, jota voidaan tässä kutsua esimerkiksi huomion kohdentamisen periaatteeksi.

Huomion kohdentamisen periaatteessa on kyse siitä, että alamme huomaamaan paremmin niitä asioita, joita ajattelemme paljon. Olet ehkä saattanut kokea tätä omassa elämässäsi esimerkiksi ostettuasi tietynlaisen auton. Yhtäkkiä alat huomaamaan liikenteestä jatkuvasti samanlaisia autoja, vaikka ennen et olisi pannut niiden suurta määrtää ollenkaan merkille. Ilmiötä selittää se, että nyt, kun sinullakin on samanlainen auto, huomiosi pysähtyy muidenkin samanlaisten autojen kohdalle, kun taas ennen sillä ei olisi ollut syytä pysähtyä niiden kohdalle, sillä kyseiset autot eivät mitenkään liittyneet sinuun.

Samaa periaatetta voi soveltaa hyödyllisenä työkaluna. Kuvitellaan, että haluat löytää sen unelmiesi työpaikan. Mitä enemmän ajattelet siihen liittyviä asioita, sitä todennäköisemmin tulet huomaamaan ympäristöstäsi asioita, joista on mahdollisesti hyötyä työpaikan saamisen kannalta. Alat huomaamaan alan työpaikkailmoituksia tai vaikkapa kyseisellä alalla toimivia ihmisiä, joilta voit saada vinkkejä kyseisen työpaikan saamista varten. Henkisestä ihmisestä saattaa tässä vaiheessa tuntua, että maailmankaikkeus ikään kuin tarjoilee hänelle apua, sillä hän on myönteisellä ajattelullaan tilannut sitä itselleen. Oikeasti kyse on todennäköisemmin kohdentamisen periaatteesta, joka on tehokas, meidän jokaisen käytössä oleva työkalu. Suosittelen sen käyttämistä vahvasti!

En myöskään halua väheksyä henkistä näkökulmaa. Jos koet, että myönteinen ajattelu tai rukous toimii, niin harjoita niitä. Jos niistä saa lohtua, voimavaroja, hyvää mieltä tai motivaatiota, niin kyseessä on upea asia, jota ei tule väheksyä. Muista kuitenkin, että todennäköisemmin tuloksia tulee sillä, että myönteisen ajattelun lisäksi teet myös niitä maallisia ja konkreettisia tekoja.

Rakkaudella,

Jevgeni

(Teksti “Pelkkä myönteinen ajattelu ei tee elämästäsi parempaa” on alun perin ilmestynyt