sodan psykologinen hinta 1

Sodan psykologinen hinta

Tänään blogin aiheena on sodan psykologinen hinta. Ukrainassa käydään parhaillaan julmaa tuhoamissotaa ja aihe lienee ajankohtainen. Tutkimuksia uusimman sodan vaikutuksista saadaan vielä odotella, mutta aiempien sotien vaikutukset tunnetaan ja niistä voi tehdä päätelmiä siitä, mitä on odotettavissa. Ja eiköhän tässä vaiheessa ole jo tullut itse kullekin selväksi, mikä meininki tuolla on.

Herkempien ei muuten välttämättä kannata lukea tätä tekstiä. Olen kirjoittanut sen kyllä melko neutraaliin sävyyn ja ilman liiallisia yksityiskohtia, mutta ihan sairasta kamaahan nämä silti ovat.

Sodan psykologinen hinta: Kuinka sotakokemukset rikkovat mielen?

Sodan traumat ovat moninaiset ja väyliä mielen rikkoontumiseen on valtavasti erilaisia. Osa kokemuksista rikkoo ihmisen nopeasti, osa taas syö psyykeen hitaasti ajan myötä. Vaikutukset jatkuvat usein myös vuosia ja vuosikymmeniä varsinaisten sotatapahtumien jälkeen. Alla lyhyt lista kauheuksista, jotka jättävät jälkensä niin sotaan joutuneiden sotilaiden kuin siviiliväestönkin mieliin. Lista on kaukana täydellisestä, mutta eiköhän asia tule näistäkin selväksi.

  • Läheisten ihmisten sekä kodin ja omaisuuden menettäminen: Ihmiseltä riistetään hänen tuttu elämänsä ja sopeutuminen uuteen elämään vaatii voimavaroja, joita ihmiseltä ei aina löydy. Jopa onnistunut sopeutuminen uuteen elämään voi olla niin kovan työn takana, että pelkkä tämä valtava vaivannäkö rikkoo ihmisen. (Vrt. rauhanomaisessakin elämässä esimerkiksi työpaikan, parisuhteen tai perheenjäsenen menettäminen voi olla ihmiselle ylitsepääsemätön kokemus. Sodassa nämä kaikki saattavat mennä kerralla.)
  • Pakolaisuus: Ihminen joutuu pakenemaan tutuilta seuduilta. Normaalit perheenjäsenistä, ystävistä ja naapureista koostuvat turvaverkot katoavat. Pakolaiset altistuvat usein muiden mielivallalle sekä esimerkiksi ihmiskaupan kaltaisille ilmiöille.
  • Raiskaukset sekä ei-seksuaalinen hyväksikäyttö: Raiskaukset sekä ei-seksuaalinen hyväksikäyttö kuten kiristäminen, pakkotyö ja orjuuttaminen ovat sodan arkipäivää.
  • Fyysinen vammautuminen: Fyysiset vammat vaikeuttavat elämää rajoittamalla ihmisen toimintamahdollisuuksia omassa arjessaan. Erityisesti kasvojen silpoutuminen, ulkonäköön liittyvä häpeä sekä minuuden menetys aiheuttaa syvät traumat, joiden yleinen jälkiseuraamus on itsemurha. Aivovammat taas huonontavat muistin, tarkkaavaisuuden, keskittymisen, itsensä johtamisen ja päätöksenteon kaltaisia prosesseja. Mahdollisuudet elää normaalia elämää katoavat.
  • Tappaminen, ihmisten ja omaisuuden vahingoittaminen: Monet taisteluihin osallistuneet kokevat kauhua, katumusta ja syyllisyyttä tekojensa seurauksena. Uskovaisilla pelko Jumalan tuomiosta saattaa lisääntyä. Ihminen elää elämänsä peläten esimerkiksi helvettiin joutumista. Myös epätietoisuus toimintansa seurauksista saattaa jäytää. Nykyaikaiset aseet tuhoavat kaukaa, eikä tietoa siitä, onko itse esimerkiksi tappanut jonkun, ole useinkaan mahdollista saada. Epäilykset omista mahdollisista teoistaan seuraavat ihmistä.

Vaikutusväylät psyykeen rikkoontumiseen

Osa vaikutusväylistä ovat suoria ja osa epäsuoria. Tässä joitain esimerkkejä:

  • Äärimmäinen pitkäkestoinen stressi: Pitkäkestoisen stressin vaikutukset hapertavat kehoa ja altistavat lukuisille kehon ja mielen sairauksille.
  • Aivojen traumat: Aivovammat muuttavat ihmisen ajattelua ja toimintakykyä. Persoonallisuus ja luonne saattavat muuttua, arjen toimintakyky saattaa kadota. Seurauksia ovat esimerkiksi opiskelu- ja työkyvyn menetys, passiivisuus, apatia sekä tunteidensäätelyn heikkeneminen. Nämä kaikki altistavat myös myöhemmille mielenterveyden ongelmille.
  • Toimintakyvyn menetys fyysisten traumojen seurauksena: Irroneet kehonosat, silpoutuneet tai poltetut kasvot, vahingoittuneet sisäelimet sekä näitä korjaavien leikkausten jäljet (esim. vatsa-avanne ja amputaatiot) paitsi vievät arjen toimintakykyä, myös muuttavat ihmisen minäkuvaa.
  • Maailmankuvan rikkountuminen: Sota haastaa olemassaolevan maailmankuvan jyrkällä tavalla. Kokemukset pakottavat ihmisen kyseenalaistamaan syvimmät uskomuksensa asioiden tilasta. Luottamus elämään, muihin ihmisiin, arvoihin, etiikkaan ja moraaliin rikkoontuu. Ihminen ei pysty enää luottamaan muihin ihmisiin ja heidän hyvyyteensä. Taisteluihin osallistuneilla saattaa kadota myös usko omaan hyvyyteensä ja ihmisyyteensä.
  • Väkivallan todistaminen, väkivallan jälkien näkeminen: Hajonneiden ihmisruumiiden, joukkohautojen sekä esimerkiksi selvinneiden surun näkeminen haastaa ihmisen maailmankuvan äärimmäisellä tavalla.
  • Ymmärtämättömyys muiden taholta: Sodasta selvinneet puhuvat usein äärimmäisistä yksinäisyyden kokemuksista. Heidän on vaikeaa löytää todellista ymmärrystä niiden taholta, joilla ei ole omakohtaista kokemusta sodasta. Ihminen vetäytyy yhteisöstä ja altistuu syrjäytymiselle.
  • Päihdeongelmat: Päihdeongelmat lisääntyvät sodasta selvinneiden keskuudessa. Liiallinen päihteidenkäyttö heikentää kehon ja aivojen terveyttä entisestään, altistaen muille kehon ja mielen terveysongelmille.
  • Kyvyttömyys luottamukseen, sosiaalisuuden pelko: Ihminen menettää kykynsä luottaa ihmisiin ja toimia osana yhteisöjä. Seurauksena voi olla yksinäisyyttä, eristäytymistä ja syrjäytymistä.
  • Viha ja katkeruus: Muita ihmisiä tai tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan tunnettu viha ja katkeruus aiheuttavat stressiä ja altistavat kehoa ja mieltä uusille sairauksille.

Merkittävimmät psykiatriset häiriöt aiemmissa sodissa

Menneiden vuosikymmenien sotien (Afganistan, Irak, Balkan, Cambodia, Tsetseenia, Lebanon, Ruanda yms.) psykologista vaikutusta on tutkittu melko paljon. Sodan traumojen esiintyvyys vaihtelee riippuen sodasta, siitä onko ihminen sotilas vai siviili, sukupuolesta, iästä sekä muista muuttujista riippuen. Mitä useamman traumaattisen kokemuksen ihminen läpikäy, sitä todennäköisemmin psykiatrisia ongelmia ilmenee. Merkittävimpiä näistä ovat seuraavat:

  • Traumaperäiset sekä akuutit stressihäiriöt
  • Masennus
  • Ahdistuneisuus
  • Sosiaalisuuden häiriöt
  • Päihdehäiriöt

Merkittävä ilmiö sodan seuraamuksissa ovat myös ns. kumulatiiviset eli kerrostuvat häiriöt. Ensin traumaattisten kokemusten seurauksena syntyy ensisijainen häiriö, joka vuorostaan ajan myötä altistaa seuraavalle häiriölle ja niin edelleen. Tätä ei onneksi tapahdu kaikille, mutta ikävimmissä tapauksissa ihmisen toimintakyky vähenee ajan myötä enemmän ja enemmän, kadoten lopulta kokonaan.

Että sellaista. Näitä lukiessa vähän vaikeaa olla ylpeä ihmisyydestä. Hyi helvetti millainen laji me ihmiset olemme toisiamme kohtaan.

Lähteitä

Jutun pohjana seuraava julkaisu sekä sen sisältämät lähteet:

Murthy, R. S., & Lakshminarayana, R. (2006). Mental health consequences of war: a brief review of research findings. World psychiatry5(1), 25.

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia