Innostu rohkeammin: 4 syytä sille, miksi et anna itsesi innostua

Innostu rohkeammin 4 syytä sille miksi et anna itsesi innostua

Tuntuuko usein siltä, ettet toistuvista innostumisista huolimatta tule koskaan käytännössä lähteneeksi seuraamaan sitä, mistä olet innostunut? Jääkö innostuksesi vain ajatukseksi, joka ei koskaan toteudu? Tuntuuko lause “olisihan tää tosi kivaa mutta…” vähääkään tutulta?

Väitän, ettei haluttomuus seurata innostustaan johdu yleensä siitä, ettetkö olisi tarpeeksi innoissasi asiastasi. Innostuksen hautaamiseen on muutamia yleisiä syitä, joista listasin tänään muutaman:

1. Epäonnistumisen pelko

Epäonnistumisen pelko on suurimpia elämäämme rajoittavia tekijöitä. Se on äärimmäisen yleinen, mutta usein täysin perusteeton pelko. Lausumalla taikasanat “mä mokaan kuitenkin, ei tästä mitään tuu, turha edes yrittää” itsensä saa mukavan helposti vakuuttuneeksi siitä, että yrittäminen on tosiaan turhaa. Samalla välttyy mukavasti uusilta haasteilta ja pääsee mukavasti jatkamaan tuttua ja turvallista elämäänsä. Mukavaa, eikö?

Harva meistä on kuitenkaan selvinnäkijä, joka kykenee tietämään etukäteen missä onnistuu ja missä ei. On tyypillistä arvioida kykynsä todellista vähäisemmiksi. Todelliset mahdollisuutemme näemme vasta, kun uskaltaudumme yrittämään ja oikeasti ottamaan selvää, miten jokin asia sujuu käytännössä.

2. Onnistumisen pelko

Kyllä, tälläinenkin mörkö on ihan oikeasti olemassa. Tämä on myös paljon yleisempi, kuin voisi kuvitella. Valtavan moni kärsii onnistumisen pelosta myös tietämättään.

Onnistumisessa pelottaa sen mukanaan tuoman muutoksen ja uusien tilanteiden kohtaaminen. Mitä jos uuden elämän haasteet osoittautuvatkin liian hankaliksi? Mitä jos en selviä jostain, mitä muutos tuokin tullessaan?

Koska olemme äärimmäisen huonoja ennustamaan tulevaa, se kannattaa suosiolla jättää vähemmälle. Sen sijaan voidaan miettiä sitä, kuinka selviämme nykyhetken haasteista. Ne eivät välttämättä ole helppoja, mutta pääasiassa selviämme niistä tarpeeksi hyvin.

Tulevaisuuden haasteet eivät ole muuta kuin sen hetken nykyisiä haasteita. Kun niiden kohtaamisen aika tulee, niihin löytää yleensä ratkaisukeinoja. Tärkeintä tässä onkin luottaa siihen, että selviämme niistä, kun aika tulee. Epävarmuutta luo se, ettemme voi sitä koskaan etukäteen ihan täysin tietää.

Onnistumisen pelko on minulle itselleni hyvin läheinen aihe. Kärsin siitä monta vuotta ja se rajoitti toimintaani todella, todella paljon. Vasta viime aikoina olen alkanut vapautumaan siitä ja havainnut, että useimmat asiat joita pelkäsin, osoittautuivatkin lopulta huomattavasti vähemmän pelottaviksi, kuin mitä etukäteen ajattelin.

3. Leimautumisen pelko

Leimautumisen pelko on alati läsnä erityisesti meidän alati kyräileväksi ja kyttääväksi koetussa kulttuurissa. Se on aidosti ikävää, mutta yhtä ikävää on olla yrittämättä mitään siksi, että pelkää muiden ala-arvoisia (ja usein kuviteltuja) mielipiteitä.

Muiden suhtautuminen epäonnistumisiin ei ole yleensä läheskään niin kielteistä, kuin mitä itse helposti etukäteen ajattelee. Entä jos useimmat pitävätkin epäonnistumiseenkin päätyvää yritystä rohkeana ja ihailtavana?

Harvat huutelijatkin (ja heitäkin kohtaa oikeasti todella harvoin) ovat pääasiassa niitä, joilla ei itsellään ollut rohkeutta yrittää. Näin ollen he saattavat olla joko huolestuneita mahdollisesta onnistumisestasi (sillä se osoittaisi, että he ovat itse olleet väärässä) tai riemastuneita siitä, ettet ollutkaan heitä parempi.

4. Laiskuus

Olen pohjimmiltani ihan hemmetin laiska ja löysä kaveri. Toisinaan jostakin innostuessani ajattelen ensimmäisenä sitä, kuinka paljon vaivaa joudun tulevaisuudessa näkemään, mikäli tuota innostustani lähden seuraamaan. Ja minä vihaan nähdä vaivaa.

Tällöin unohdan, että innostuksen kohteen seuraaminen on… noh, innostavaa. Innostavien asioiden eteen työskentely on energisoivaa, miellyttävää ja saa ajan lentämään kuin siivillä. Toki siihen sisältyy vaivannäköä, mutta harvoin se käy ylivoimaiseksi.

Kun ensi kerran olet sysäämässä jotain innostustasi syrjään siksi, ettei se kuitenkaan onnistu, koska se on pelottavaa, koska sen seuraaminen on ihan tyhmää ja koska et ainakaan viitsi nähdä sen edellyttämää vaivaa, toivon, että harkitset edes kerran uudestaan. Ehkäpä käsissäsi on tuolloin juuri se innostuksen kohde, joka tulee mullistamaan elämäsi?

Rakkautta ja innostusta elämääsi toivoo,

Jevgeni

Muuta aiheeseen liittyvää:

Lämmin kiitos lukemisesta!

(Visited 1 753 times, 1 visits today)

1 Comment

  • Daniel Malinen

    Reply Reply 17.05.2017

    Älä ajattele liikaa!
    Liika ajattelu vain lamaannuttaa, ja pakottaa toimimaan järkevästi ja ottamaan vain kannattavia riskejä. Silloin kannattamattomat riskit ja omat unelmat jäävät yrittämättä. Itse syylistyn liikaan ajatteluun enkä pääse siitä irti.

Leave A Response

* Denotes Required Field