Kuinka uskaltaa jutella ihan kenelle tahansa?
Tämä on mielenkiintoinen kysymys, sillä periaatteessa tiedämme, että jokainen ihminen on pohjimmiltaan samanarvoinen ja “ihan tavallinen ihminen”. Voisi ajatella, että jos osaa jutella yhdelle ihmiselle, osaa jutella kenelle tahansa.
Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. On paljon tilanteita, joissa haluaisimme jutella jollekulle, mutta emme vain näytä saavamme suutamme auki. Päinvastoin, usein jo jonkun lähestyminen voi tuntua mahdottomalta, juttelusta nyt puhumattakaan. Mistä tämä oikein johtuu ja mitä asialle voisi tehdä?
Lähtökohtaisesti vaikeus lähestyä jotakuta tai aloittaa keskustelu hänen kanssaan syntyy siitä, että rakennamme tilanteesta oman mielemme sisällä tavalla tai toisella vaarallisen kuvan. Usein suorastaan sellaisen, ettemme enää osaa luottaa siihen, että suoriudumme tilanteesta kunnialla. Ja kun varmuutta suoriutumisesta ja myönteisestä lopputuloksesta ei ole, ei kyseiseen tilanteeseen tee enää edes mieli hakeutua. Esimerkiksi näin:
- Pomolle juttelu työpaikalla: Ei ehkä tuota vaikeuksia heittää pomolle sujuvaa läppää ja kysyä sitä, kuinka hänen viikonloppunsa sujui. Tiedämme, että todennäköisesti suoriudumme tästä kommunikaatiotilanteesta varsin mallikkaasti. Sen sijaan esimerkiksi palautteen pyytäminen omasta työstämme samaiselta pomolta voi tuntuakin jo paljon haastavammalta, sillä emme ole aivan varmoja, millaista palautetta tulemme saamaan ja kykenemmekö ottamaan sen vastaan tarpeeksi sujuvalla tavalla! Vielä tätäkin vaikeampaa voi olla antaa samaiselle pomolle palautetta hänen epäasiallisesta toiminnastaan työpaikalla! Kielteistä palautetta antaessamme emme voi olla täysin varmoja siitä, osaammeko esittää asian sujuvasti, kuinka pomo tulee asian ottamaan ja mitä seuraamuksia tällä kaikella tulee olemaan.
Ylläolevassa esimerkissä kohdehenkilö pysyy samana, mutta tilanteeseen liittyvä epävarmuuden määrä vaihtelee. Mitä enemmän epävarmuutta tilanteeseen liittyy, sitä hankalampaa tilanteeseen hakeutuminen on.
- Ihastukselle juttelu illanistujaisissa: Kuvitellaan, että nyt ollaan kovasti ihastuneita johonkuhun. Kaverin illanistujaisissa kykenemme ehkä jutustelemaan ihastuksemme kanssa mukavasti niitä ja näitä. Tilanteeseen ei liity mitään sen kummempia paineita. Jäätyämme illan päätteeksi ihastuksemme kanssa kahden kesken haluaisimme pyytää hänet treffeille. Tämä tuntuukin heti vaikeammalta, sillä nyt on enemmän pelissä. Emme ole varmoja, saammeko toivomaamme vastausta. Varmuutta ei ole siitäkään, kuinka hyvin kykenemme ottamaan vastaan mahdollisen kielteisen vastauksen.
Tässäkin tapauksessa henkilö, jolle juttelemme, pysyy samana. Sen sijaan se, mitä tilanteesta ajattelemme, muuttuu. Mitä enemmän “paineita” ja epävarmuutta tilanteeseen liittyy, sitä vaikeammaksi keskustelun aloittaminen käy.
Huomaamme siis, että mitä enemmän kannaltamme epävarmoja muuttujia tilanteessa on, sitä vaikeammaksi tilanne käy. Tällaisia muuttujia voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- Kuinka paljon tilanteessa on “pelissä”? (Voinko menettää työpaikkani, jos annan pomolleni ikävää palautetta?)
- Kuinka paljon enemmän “statusta” henkilöllä on minuun verrattuna? (Voinko oikeasti jutella fanittamalleni superjulkkislaulajalle hänen keikkansa jälkeen?)
- Kuinka todennäköistä epäonnistuminen on? (Kuinka todennäköisesti ihastukseni torjuu treffipyyntöni? Kuinka todennäköisesti pomoni antaa minulle ikävää palautetta?)
- Kuinka paljon silminnäkijöitä tilanteella on? (Koenko nöyryyttävämpänä tulla ihastukseni torjumaksi kahden kesken vai kaikkien ystävieni edessä? Koenko ahdistavampana, jos ihailemani julkkis kohtelee minua ikävästi koko muun fanilaumansa nähden?)
- Kuinka hyvin kykenen hallitsemaan itseäni, jos tilanne ei sujukaan mallikkaasti? (Kestänkö, jos pomoni alkaa huutamaan minulle, vai murrunko kyyneliin? Kestänkö, jos lähestymäni julkkis onkin minua kohtaan torjuva, vai muutunko häpeästä punaiseksi?)
Nämä ja muut muuttujat vaikuttavat siihen, kuinka haastavaa kussakin tilanteessa keskustelun aloittaminen voi olla. Mikäli haluamme tehdä keskustelun aloittamisesta helpompaa, on meillä ainakin kaksi vaihtoehtoa:
- Kielteisten muuttujien vähentäminen: Voimme opetella vähentämään tilanteessa olevia, kannaltamme kielteisiä muuttujia. Tämä onnistuu joko käytännön tasolla tai omassa mielessämme. Voimme yrittää muuttaa joko itse tilannetta, tai sitä, mitä siitä ajattelemme.
- Kestokyvyn kehittäminen: Voimme opetella kestämään tilanteen mahdollisesti kielteiset seuraamukset.
Esimerkki käytännön tasolla tapahtuvasta tilanteeseen vaikuttamisesta, jotta keskustelun aloittaminen helpottuisi:
- Jos pelkään, että tulen torjutuksi kaikkien nähden, en pyydä ihastustani treffeille koko kaveriporukkani edessä. Sen sijaan odotan, että voin jutella hänen kanssaan kahden kesken.
- Jos pelkään pomoni reaktiota kielteiseen palautteeseen, en rupea antamaan sitä hänelle kahden kesken. Otan mieluummin tuekseni jonkun toisenkin asiaan liittyvän ja varmasti minun puolellani olevan henkilön. (Tällaisessa tilanteessa olisi tosin hyvä myös varoa, ettei tilanteessa synny jonkinlaista asiatonta joukkolynkkausta, jossa porukalla mennään uhittelemaan yksin olevalle pomolle.)
Aina tilanteeseen ei toki voi tällä tavoin vaikuttaa, mutta joissain tapauksissa se on mahdollista.
Esimerkki omaan mieleemme vaikuttamisesta, jotta keskustelun aloittaminen helpottuisi:
- Pyrin olemaan ajattelematta ihailemaani julkkista jonkinlaisena täydellisenä olentona ja itseäni erityisempänä ihmisenä, vaan inhimillistän hänet mielessäni ihan tavallisen ja lähestyttävän ihmisen tasolle. Muistutan itseäni, että julkkiskin on ihminen, joka esimerkiksi käy kakalla, riitelee puolisonsa kanssa, kärsii sairauksista tai tekee elämässään toisinaan typeriä päätöksiä. Hänessä ei ole järjellä ajatellen mitään sellaista, joka tekisi hänestä itseäni paremman ja siksi estäisi hänelle jutustelun.
- Pyrin ajattelemaan, että elämääni tulee kyllä muitakin ihastuksia, vaikka tämä kulloinen ihastus minut torjuisikin. Voin esimerkiksi myös ajatella, että ihastukseni arvostaa myönteistä huomiotani, vaikka ei treffeile lopulta haluaisikaan lähteä. Saan rohkeudestani joka tapauksessa pisteitä, kävi miten kävi.
Aina tämänkaltainen ajattelu ei toki ole kovinkaan helppoa, eikä takaa myönteistä lopputulosta, mutta monissa tilanteissa se helpottaa keskustelujen aloittamista.
Oman kokemukseni mukaan kaikkein tehokkain “kenelle tahansa juttelun” mahdollistaja on kuitenkin se, että opettelemme kestämään ne mahdollisesti ikävät seuraamukset, joita keskustelun aloittamisesta voivat koitua.
Emme voi koskaan täysin tietää tai hallita sitä, mihin eri ihmisille jutustelu voi johtaa. Emme voi koskaan olla täysin varmoja siitä, tulevatko keskustelut sujumaan kannaltamme hyvin. Siksi on tärkeää kehittää myös kykyämme kestää sen, kun keskustelut eivät suju toivotulla tavalla. Kun kestämme hyvin myös kannaltamme ikäviä tilanteita, emme joudu välttelemään keskustelujen aloittamista siksi, että niissä voi käydä jotain ikävää.
- Entä sitten, jos pomoni antaa minulle huonoa palautetta? Se tuntuu toki pahalta ja sen saaminen voi hävettää kovastikin, mutta kyllä sen kestää. Kielteinen palaute voi myös motivoida minua tekemään jatkossa duunini paremmin.
- Entä sitten, jos pomoni tupeaa uhkailemaan ja räyhäämään? Se voi toki tuntua hemmetin ahdistavalta ja pelottavalta, mutta todennäköisesti kestän sen. Voin myös laittaa tarvittaessa “kovaa kovaa vasten” tai vaihtoehtoisesti vaihtaa työpaikkaa.
- Entä sitten, jos ihastukseni ei lähde minun kanssani treffeille? Torjutuksi tulemisen tunne on kylläkin aika kivulias, mutta sen kunnialla kantaminen toisaalta kaunista. En kuole torjutuksi tulemiseen.
- Entä sitten, jos ihailemani julkkis kohtelee minua kuin halpaa makkaraa? Voin kärsiä hetken pettymyksestä, hävetä torjutuksi tulemista muun fanijoukon edessä sekä jatkaa sitten elämääni ja valita jatkossa parempia fanituksen kohteita.
Tällainen suhtautuminen on mahdollista, mutta ei todellakaan helppoa. Kaikien näiden takanahan on oletus, että meillä on tilanteessa jonkinlaista valtaa:
Ehkä se on valtaa itseemme ja rohkeutta kohdata ja kestää kielteisiä tunteita. Ehkä se on valtaa tilanteeseen, kuten kyky laittaa räyhäävälle pomolle “kovan kovaa vasten” tai kyky vaihtaa työpaikkaa. On sanomattakin selvää, että aina tällainen ei ole mahdollista, eikä varsinkaan helppoa. Tarkoitus ei ole syyllistää niitä, joilla ei tällaiseen ole mahdollisuutta, vaan ennemminkin nostaa esiin, että näitä kykyjä voi elämänsä aikana vahvistaa.
Monissa “näin juttelet kenelle tahansa!” -teksteissä, joita olen itse netistä ja psykologisesta kirjallisuudesta lukenut, tykätään väittää, että voimme uskaltaa jutella kenelle tahansa, missä tilanteessa tahansa, kunhan olemme tarpeeksi itsevarmoja. Itsevarmuus taas saavutetaan näissä neuvoissa erilaisilla ajatustempuilla, kuten “ajattele kohdehenkilöä alastomana, niin hän ei enää vaikuta niin pelottavalta!“. Nämä ovat monesti ihan hyviä neuvoja (en tosin ole koskaan onnistunut näkemään, kuinka ihmiset olisivat alastomana muka vähemmän pelottavia, kuin vaatetettuina), mutta eivät kuitenkaan ihan niin hyviä, että niiden avulla juttelisi kenen kanssa tahansa, missä tahansa tilanteessa.
Itsevarmuus perustuu aina eri laatuiseen valtaan. Se voi olla valtaa tilanteeseen, muihin ihmisiin taikka omiin reaktioihimme, tunteisiin tai ajatuksiimme. Koska ulkoisten tilanteiden ja muiden ihmisten hallitseminen on lähtökohtaisesti hemmetin vaikeaa ja usein myös varsin epäilyttävää touhua, on kaikkein kannattavinta keskittyä hallitsemaan itseään, tunteitaan ja ajatteluaan. Helppoa ei sekään ole, mutta jossain määrin mahdollista. En usko hetkeäkään, että maailmasta löytyisi edes yhtä ihmistä, joka ihan oikeasti kykenee missä tahansa tilanteessa juttelemaan kenelle tahansa. Sen sijaan uskon kovastikin, että ihan jokainen meistä voi oppia suuntaamaan ajatuksiamme siten, että ihmisille juttelu helpottuu useimmissa tilanteissa edes hieman. Edes hieman parempi kyky jutella muille ihmisille on sekin enemmän, kuin ei parempaa kykyä ollenkaan.
Tsemppiä!
Rakkaudella,
Jevgeni
PS. Olen kirjoittanut sosiaalisen itsevarmuuden parantamisesta myös sähköisen Eroon ujoudesta -kirjan sekä Itsevarmuus -verkkokurssin. Käy vilkaisemassa, jos aihe liippaa läheltä :)!
