Karaoken laulaminen: 7 tapaa uskaltaa esiintyä karaokeillassa

karaoken laulaminen

Karaoken laulaminen on hauskaa. Minä tykkään esiintyä ja laulaa. Siitäkin huolimatta, että olen niin hirveä laulaja, että jopa oma äitini morkkaa laulutaitojani. Tiedän huonouteni, mutta viihdyn silti karaokelavoilla. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut.

Olen jutellut monien ihmisten kanssa, jotka laulavat merkittävästi minua paremmin, mutta eivät kuitenkaan uskalla nousta karaokelavalle, vaikka haluaisivat. Syiksi tähän paljastuu yleensä niitä samoja syitä, joiden vuoksi esiintyminen ahdisti ennen itseänikin.

Laulaminen on kivaa, mutta pelottavaa. Oma äänemme on meille syvästi henkilökohtainen asia ja sen käyttäminen julkisesti on siksi pelottavaa. Omasta äänestä ja sen käytöstä ei ole mukavaa kuulla minkäänlaista kriittistä palautetta. Kielteiseksi palautteeksi taas voidaan tulkita myös se, ettei palautetta tule. Esimerkiksi karaokebiisin jälkeen vallitseva kiusallinen hiljaisuus voi olla ihan yhtä rankkaa palautetta kuin suorakin kielteinen tuomio.

Haluaisinkin jakaa tässä kirjoituksessa muutaman matkan varrella oppimani vinkin kaikille heille, jotka haluaisivat olla karaokelavojen sulokurkkuja, tai minun laillani jonkinlaisia lavojen kauhistuksia.

Karaoken laulaminen: 7 tapaa uskaltaa esiintyä karaokeillassa

1. Ymmärrä, ettei ketään kiinnosta

Omat laulutaitoni ovat toisinaan niin jäätäviä, ettei minulle suostuta taputtamaan edes kohteliaisuudesta. Aikoinaan näin huonosti esiintyminen olisi hävettänyt. Nykyään asia on kuitenkin toisin.

Olen nimittäin huomannut, ettei ketään näytä yleensä kiinnostavan pätkääkään se, kuinka hyvä tai huono olen. Joku saattaa joskus mielenosoituksellisesti peittää korvansa tai naurahtaa pilkallisesti, mutta vuoroni loputtua hän on jo onnellisesti unohtanut, kuinka huono olin.

Me ihmiset kärsimme yleensä ainakin jonkinvahvuisesta tärkeysharhasta, joka saa meidät ajattelemaan, että muut ovat kovastikin kiinnostuneita siitä, mitä teemme. Näin asia harvemmin on. Muilla on ihan tarpeeksi omiakin huolia ja ajatuksia mietittävänään.

2. Yleisö haluaa sinun onnistuvan

Oletko koskaan nähnyt esitystä, jossa esiintyjä on näyttänyt epävarmalta tai vaikuttanut siltä, että saattaa pian tehdä jonkinlaisen kriittisen virheen?

Tällaisessa tilanteessa olet ehkä jännittänyt esiintyjän puolesta ja toivonut tämän onnistuvan. Näin ajattelevat lähes kaikki muutkin ihmiset. Toisin kuin usein pelkäämme, muut ihmiset eivät janoa sitä, että pääsisivät nauramaan ja buuaamaan meidät pois lavalta. Päinvastoin, he haluavat, että onnistumme.

3. Karaokessa kuuluukin olla vähän huono

Karaoke on minusta yksi hienoimmista suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista ilmiöistä. Karaoke on loistava väylä epäonnistua hyväksytysti. Karaokessa vähän sinne päin vetäminen on paitsi sallittua, myös suotavaa.

Kun laulat hieman huonosti, teet vain sen, mitä sinulta oikeastaan odotetaankin. Ja ainakin täkäläisten kulmaräkälöiden tunnelmaan suorastaan kuuluu se, että paikalla on heikkoja laulajia, jotka ovat usein lisäksi varsin maistissa. Et tee mitään poikkeavaa, vaikka laulaisit huonosti.

4. Et todennäköisesti ole ihan niin huono, kuin väität olevasi

Laulu vaikuttaa olevan yksi niistä taidoista, joiden kohdalla on trendikästä väittää olevansa huono. Koska oma äänenkäyttö on herkkä ja henkilökohtainen aihe, saatamme myös helposti yliarvioida oman huonoutemme tason. Kohtaan yllättävänkin usein sitä, että joku väittää kivenkovaan olevansa aivan hirveä laulaja, mutta lopulta suunsa auki saatuaan laulaakin yllättävän hyvin.

5. Yleisösi on kännissä, eikä erota hyvää huonosta

Koska ollaan Suomessa ja koska karaokelaitteistoja näyttää ainakin täällä itäisessä Helsingissä löytyvän lähinnä niistä räkäisimmistä kuppiloista, voit olla lähes varma, että valtaosa yleisöstäsi on kuitenkin niin seipäässä, etteivät välitä siitä, kuinka hyvin tai huonosti laulat. Pääasia on, että että laulat, jotta me muut saisimme mölistä mukana!

Minun mielestäni tämä on upea ilmiö. Huonokin laulaja pääsee viihdyttämään muita, eikä suinkaan huononna muiden iltaa, kuten moni vaikuttaa pelkäävän.

6. Hae kavereista tukea

Klassinen karaoketemppu on tietysti hakea rohkaisua kavereista ja valloittaa lava kahden tai useamman kaverin voimin. Tällä tavoin vastuu laulusuorituksesta jakaantuu usean ihmisen kesken. Lisäksi siitä yhteisestä mölinästä juuri kukaan ei erota juuri sinun ääntäsi. Laulaminen ei siksi ole enää ihan niin pelottavaa.

7. Aloita biiseistä, jotka eivät voi mennä pieleen

Kun ensimmäisiä kertoja uskaltauduin laulamaan yksin, valitsin tarkoituksella kappaleita, joita ei voi mokata, vaikka yrittäisi. Klassisia esimerkkejä suomalaisista ikivihreistä edustavat esimerkiksi Volga, Tsingis kaani tai Titanic. Ne kuulostavat väkisinkin hyvältä, kunhan vetää kovaa ja asenteella. Toisena vaihtoehtona on laulaa biisi, johon kaikki paikallaolijat yhtyvät ja hoitavat laulamisen lähes puolestasi.

Rakkaudella,

Jevgeni

PS. Mikäli laulaminen jännittää siksi, että koet häpeää omaan ääneesi liittyen, on asiaan saatavilla ammattimaista apua. Itse suosittelen esimerkiksi Jenni Ruuthin “Laula rohkeudella” -verkkokurssia. Blogini lukijana saat kursseista 15% alennuksen koodilla JEVGENI15.

(Teksti “Karaoken laulaminen: 7 tapaa uskaltaa esiintyä karaokeillassa” on julkaistu

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia