Haaga-helia kokemuksia

Haaga-Helia ja kokemuksia siellä opiskelusta. Valmistuin joulukuussa 2015 yrittäjyyden ja liiketalouden tradenomiksi. Tässä tekstissä kerron rehellisesti, millaisena koin Haaga-Heliassa opiskelun, mistä tykkäsin ja mistä en. Käsittelen myös opiskelijaelämän eri puolia sekä kerron muutaman vinkin, joilla koulusta ja opiskeluistaan voi saada enemmän irti.

Kaikki tässä kirjoituksessa kertomani asiat ovat omia kokemuksiani. Voi olla, että joku muu on kokenut samat asiat toisin. Uskon kuitenkin, että moni Haaga-Helian käynyt pystyy samaistumaan moniin asioihin, joita tulen nostamaan esiin.

Opintopolkuni meni seuraavasti:

Aloitin opintoni syksyllä 2012, kävin opintoja joulukuuhun 2013 asti, minkä jälkeen olin puoli vuotta vaihto-opiskelijana Espanjassa, sitten suoritin hieman lisää opintoja, kävin työharjoittelun sekä tein opinnäytetyöni. Valmistuin 2015, joten kokonaisuudessaan opinnot kestivät 3,5 vuotta, mikä on kaikkein tyypillisin opintojen pituus. Jotkut harvat käyvät opintonsa nopeammin, joillakin taas menee 4 vuotta, mutta useimmat käyvät ne juurikin kolmessa ja puolessa vuodessa.

Kokemukseni Haaga-Heliasta olivat hyvin myönteisiä ja voin jo tässä vaiheessa sanoa, että voin suositella koulua myös muille. En kuitenkaan halua kirjoittaa tekstejä, joissa on pelkkää hehkutusta, joten tulen käsittelemään opiskelua ja koulua myös kriittisesti. Tämä teksti sisältää seuraavat aiheet:

  1. Yleinen fiilikseni Haaga-Heliassa opiskelusta
  2. Isot ja pienet kampukset
  3. Kurssit ja opettajat
  4. Yhteisöllisyys, tukiverkko, bileet ja tapahtumat
  5. Vaihto-opiskelu ja työharjoittelu ulkomailla
  6. Kuinka ottaa koulusta enemmän irti
  7. Ajatuksia omasta alastani ja suuntautumisestani

Eiköhän käydä asiaan!

Haaga-Helia – Yleisiä fiiliksiäni lyhyesti

Yleisesti ottaen minulle jäi opiskeluistani todella myönteinen fiilis. Koulussa kaikki toimi pääasiassa hyvin. Kurssit olivat okei, opettajat okei, koulun tukiverkostot okei, henki opiskelijoiden kesken hyvä ja koulun toiminta yleisestikin varsin jees. Pääasiassa kaikki oli sujuvaa, tapahtui ajallaan ja ruokakin oli hyvää!

Opiskelujen järjestäminen oli myös aina tarvittaessa joustavaa. Itse pyöritin koko opiskelujeni ajan myös omaa yritystäni ja harrastin kaikenlaista, mutta mitään ongelmaa koulun ja muun elämän yhteensovittamisessa ei ilmennyt.

Yleisellä tasolla en keksi oikein mitään varsinaista valitettavaa. Tähän toki kannattaa suhtautua terveen skeptisesti, koska olen muutenkin melko tyytyväinen kaveri, jota ei ole vaikeaa ilahduttaa. Se on kuitenkin selvä, että huono koulu Haaga-Helia ei todellakaan ollut.

Isot ja pienet kampukset

Haaga-Helialla on useampi eri kampus, jotka eroavat toisistaan sijainnin ja koon puolesta. Pääkampus sijaitsee Helsingin Pasilassa ja on kampuksista ylivoimaisesti väkirikkain. Minun aikanani siellä oli muistaakseni noin 7000 opiskelijaa.

Useimmat kampukset muistuttavat toisiaan, mutta selkeästi erilainen on Vierumäen urheilukampus, jossa koulutetaan liikunnan tradenomeja. Vierumäkeläiset muuten järjestävät koulun muille opiskelijoille kerran vuodessa liikuntapäivän, johon osallistumista suosittelen vahvasti.

Itse aloitin opiskeluni Malmin kampuksella, joka on kampuksista pienin. Olin aluksi hieman pettynyt, sillä olisin halunnut opiskelemaan suuremmalle kampukselle. Tajusin kuitenkin nopeasti, miten hyvä tuuri minulla kävi. Malmilla aloittaa vuosittain vain kaksi luokkaa (n. 40 henkilöä per luokka), joten ihmisiä on todella vähän. Tämän takia ryhmä- ja kampushenki on vahvaa, ihmisiin tutustuu halutessaan nopeasti ja olo on varsin kotoisa. Mikäli pidät ryhmäytymistä ja hyvää porukkahenkeä tärkeänä, niin suosittelen vahvasti pienellä kampuksella opiskelua!

Pasilan pääkampuksella opiskelevat taas ovat usein kommentoineet, että suuren väkimäärän vuoksi he onnistuivat tutustumaan lähinnä omiin luokkakavereihinsa, mutta eivät muiden luokkien opiskelijoihin. Mitään vikaa tässä ei toki ole. Kyse lienee pikemminkin siitä, kuinka aktiivisesti haluat tutustua uusiin ihmisiin. Jos tutustumishalua löytyy, isoltakin kampukselta löytää kyllä paljon hyviä kavereita.

Verrattain tavallista on myös se, että helsinkiläiset opiskelijat liikkuvat jopa saman päivän aikana eri kampusten välillä. Itselläni oli jossain vaiheessa saman päivänä opintoja sekä Malmilla, Pasilassa että sittemmin jo suljetulla Vallilan kampuksella. Tämä kuulostaa raskaalta, mutta oli oikeasti helppoa ja kivutonta, sillä Helsingin kampukset ovat toisiinsa nähden hyvien liikenneyhteyksien päässä ja niiden välillä pääsee liikkumaan nopeasti.

Kurssit

Seuraavaksi kerron kokemuksia koulun kursseista. Tässä on tärkeää huomioida, että puhun ainoastaan oman opintolinjani eli liiketalouden kursseista. Siitä, millaisia muiden linjojen kurssit ovat, en osaa sanoa.

Yleisesti ottaen kokemukseni koulun kursseista oli “ihan okei”. Yksikään käymäni kurssi ei ollut huono, mutta monet niistä olivat melko haaleita. AMKin useimmat kurssit tarjoavat lähinnä pintaraapaisin eri aiheisiin. Mikäli opiskelija kiinnostuu jostakin aiheesta tai kokee sen tärkeäksi tulevan uransa kannalta, niin kurssin käymisen lisäksi aiheeseen kannattaa perehtyä myös omalla ajallaan. Koulussa on käytössä rajallinen määrä aikaa ja siksi on ymmärrettävää, ettei varsinaisilla kursseilla mennä kovinkaan syvälle.

(Syvyyden uupuminen perustuu osin koulutuksen pituuteen. AMK kestää vain 3,5 vuotta, kun taas yliopistossa istutaan 5 vuotta).

Yliopiston kursseihin verrattuna AMK-kurssit olivat hyvin pintapuolisia, mutta paljon riippui myös opiskelijasta itsestään. Jos kursseihin panosti täysillä ja otti ne vakavasti, niin kyllä siellä oppi todella paljon. Kuitenkin verrattain harvat (itseni mukaanlukien) tuntuivat suhtautuvan opiskeluun kovinkaan suurella intohimolla. Vaikka en itsekään ollut erityisen innostunut opiskelija, niin istuin kuitenkin lähes aina eturivissä ja pyrin esittämään opettajille aktiivisesti kysymyksiä. Näin paitsi vaikutin innostuneelta opiskelijalta, mutta myös säästin itseltäni vaivaa. Kun kuuntelee hyvin tunnilla, niin ei tarvitse päntätä niin kovasti tentteihin.

Ainakin liiketalouden linjalla valtaosa kursseista oli mielestäni todella helppoja. Sain arvosanoja kolmosen ja vitosen (eli 7-10 kymppijärjestelmällä) väliltä ilman sen kummoisempaa valmistautumista. Osin tämä saattoi kuitenkin johtua siitä, että yrittäjänä minulla oli jo jonkin verran pohjatietoa monesta aiheesta.

Ainoat kurssit joiden kanssa olin itse totaalisen pulassa, oli kaikki matematiikkaan liittyvä. Osittain se johtui siitä, että pohjatietoni matikasta olivat aivan olemattomat. Kävin aikoinaan kaksoistutkinnon ja ohitin kaikki paitsi yhden lukion matematiikan kursseista, eli aiempaa osaamista minulla ei ollut. Osittain haasteet taas johtuivat siitä, että olen aivan jäätävän laiska kaveri opiskelemaan sellaista, mikä ei huvita. Matikka taas ei ole koskaan oikein kiinnostanut. Useimmat matikantentit läpäisinkin siksi vasta toisella yrittämällä ja nekin juuri ja juuri rimaa hipoen.

Luokkatovereilleni tuskaa aiheutti matikan lisäksi lähinnä ruotsin kieli ja jossain määrin kirjanpito. Pääasiassa kurssit olivat kuitenkin helppoja ja kivuttomia. Tämä oli hyvä, sillä se mahdollisti harrastukset ja yrittäjyyden myös koulun ohella. Pidän perusteltuna ja hyödyllisenä, että liiketalouden opiskelijana minulla oli aikaa keskittyä myös yritykseni pyörittämiseen.

Kaikkein parhaimpia ja mielestäni tärkeimpiä kursseja, joilla viihdyin parhaiten ja josta sain ylivoimaisesti eniten irti, olivat erilaiset esiintymistaidon kurssit. Valitettavasti valtaosa niistä oli vapaaehtoisia. Vain yksi oli pakollinen ja sekin vasta toisena opiskeluvuotena. Ihmettelen tätä, sillä ainakin liiketalouden linjalla lähes jokaiseen kurssiin kuuluu yksi pidempi esitelmä, usein muutama lyhytkin. Kun koulussa pidetään valtavasti esitelmiä, sitä toivoisi, että siellä opetettaisiin myös esiintymistä. Tämä olisi palvelus paitsi ihmiselle itselleen, mutta myös hänen luokkatovereilleen, jotka joutuvat kuuntelemaan vuosien aikana kymmeniä ja kymmeniä tylsiä ja vasemmalla kädellä hutaistuja esitelmiä. Toki esiintymiskokemusta kertyy myös tällä tavoin, mutta ottaen huomioon, kuinka tärkeää esiintyminen on nykypäivän työelämässä, toivoisin tähän selkeää parannusta.

Opettajat

Haaga-Helian opettajista jäi pääosin vähän samanlainen fiilis kuin kursseistakin eli “ihan jees”. En kohdannut yhtäkään opettajaa, josta en olisi pitänyt tai jonka kanssa en olisi tullut toimeen. Oikeastaan poikkeuksetta opettajat näyttivät tietävän omasta aiheestaan paljon ja osasivat myös opettaa sitä. Kenenkään osaamisesta on vaikea keksiä mitään huonoa sanottavaa.

Opettajien taso ja tyyli vaihteli toki paljon, kuten odottaa sopiikin. Jotkut olivat innostavia ja energisiä, jotkut hillittyjä oloisia, jotkut tiukkoja ja pedantteja. Jotkut antoivat valmiita vastauksia, jotkut taas haastoivat meitä opiskelijoita. Jotkut tekivät helppoja tenttejä, jotkut vaikeita.

Erityiskehuja antaisin opettajille siitä, että oman kokemukseni mukaan oikeastaan kaikki heistä olivat todella avuliaita niin kursseilla kuin niiden ulkopuolellakin. Harva opiskelija näytti ottavan tästä iloa irti, mutta opettajat tuntuivat oikeasti välittämän opiskelijoista ja auttoivat heitä mieluusti paitsi opintosisältöjen, mutta myös esimerkiksi tutustumisen suhteen. Yrittäjän tämä viimeisin oli minulle erittäin tärkeää ja olen tästä todella kiitollinen. Mikään asia yrittäjyydessä ei ole niin tärkeää kuin verkostoituminen, niin ällöttän kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Se, kenet tunnet, määrää sen, tuletko menestymään.

Alunperin opettajien kautta saamiltani kontakteilta olen saanut sekä lisää ammattitaitoa kuin oikeita töitäkin. Tässä on nyt todella iso tärppi nykyisille ja tuleville opiskelijoille: Opettajatkin ovat ihmisiä joihin voi tutustua. Tästä tulee olemaan todellista hyötyä tulevan urasi kannalta.

Yhteisöllisyys ja tukiverkot

Haaga-Helia oli minusta hyvällä tavalla yhteisöllinen koulu. Siitä minulla on todella hyviä kokemuksia. Moni saattaa olla tästä eri mieltä, mutta itse koin koko opiskelujeni ajan, että Haaga-Heliassa vallitsi verrattain vahva me-henki. Ihmiset kokivat mielestäni jonkintasoista yhteyttä keskenään ja hyvältähän sellainen tuntuu.

Kun jossain kaupungilla näki juhlailtana muita Haaga-Helian haalareihin sonnustautuneita, epämääräisesti käyttäytyviä opiskelijoita, mukaan liittyminen ei tuntunut yleensä kovin ylivoimaiselta. Porukkaan otettiin mielellään mukaan ihan vain siksi, että satuimme olemaan saman koulun opiskelijoita.

Tässä vaiheessa on läpinäkyvyyden vuoksi hyvä nostaa esiin se, että minulla oli koulussa keskimäärin enemmän näkyvyyttä kuin ehkä keskiverto-opiskelijalla. Olin toisena päätekijänä perustamassamme HHBILEET-nimisessä yrityksessä. Olimme opiskelija-valokuvaajia ja kuvasimme valtavan määrän koulumme tapahtumia ja bileitä. Kamera kädessä tutustuu helposti ihmisiin ja pääsee mukaan porukkaan kuin porukkaan. Kolmen vuoden aikana tutustuin tällä tavalla moniin hienoihin tyyppeihin, joita on mukavaa moikata myös näin jälkeenpäin.

Osallistuin myös aktiivisesti erilaisiin vapaaehtoisiin rientoihin sekä toimin vertaistutorina uusille opiskelijoille. Kiersin mm. Haaga-Helian opojen kanssa lukioissa ja amiksissa kertomassa koulustamme. Tällaistenkin juttujen kautta pääsi tehokkaasti tutustumaan uusiin ihmisiin.

Koulussa on myös varsin hyvät tukipalvelut. Löytyy kouluterapeutti sekä psykologi (jonka tunnit ovat tosin todella rajalliset, mikä on ongelma, johon toivoisin muutosta). Löytyy jopa oma koulupappi. Löytyy myös paljon opinto-ohjaajia eli opoja, jotka auttavat mielellään silloin, kun oma osaaminen loppuu. Oma oponi oli upea ja avulias, hänelle kiitos siitä, että hommani menivät koulussa niin sujuvasti, vaikken itse useinkaan viitsinyt ottaa asioista itse selvää.

haaga-helia kokemuksia 1

Bileet ja tapahtumat

Nyt kuulkaa päästään asiaan! Bileet ja tapahtumat ovat tietysti se olennainen osa opiskelijakokemusta, vaikka jotkut väittävätkin muuta! Haalarit jalkaan, viinapullo takataskuun, vastuuton käytös päälle ja menoksi.

Bileitä on paljon ja ne ovat pääosin aika hyviä. Ainoa miinus oli se, että valtaosan kouluvuodesta bileitä pidettiin yöklubeilla, jotka ovat mielestäni todella tylsä bileympäristä. En tajua, mitä hauskaa on bilettää paikassa, jossa ei kuule edes omaa puhettaan. Toki oikeanlaisella nesteytyksellä myös nämä bileet toimivat loistavasti.

Hyviä bilesuosituksia ovat alkusyksyn sekä loppukevään ajalle sijoittuvat ulkoilmabileet, sillä pään vetäminen sekaisin on tuplasti kivempaa lämpimässä auringonpaisteessa kuin synkässä yökerhossa. Tällaisia bileitä ovat esimeriksi Fuksiaiset (niitä ei tule missata!), Haalarinkastajaiset sekä esimerkiksi Ctrl+Alt+Del.

Todella asiallinen meininki on myös ainejärjestöjen vuosijuhlissa. Kyseessä ovat periaatteessa akateemiset pöytäjuhlat, joissa pukeudutaan ykkösiin ja ollaan sivistyneitä, mutta loppuillasta meno on sen verran villiä, ettei siitä voi olla nauttimatta. Samaa kaavaa noudattavat erilaiset sitsit, joita suosittelen myös kokeiltavaksi.

Ylivoimaisesti vastuuttomimpia ja hävyttömimpiä bileitä olivat opiskelijoiden laivaristeilyt kuten GOOM ja Kaljaasi. Hävyttömyyden taso on sen verran korkea, että kuittaan sen vain toteamalla, että se mikä tapahtuu merellä, jää merelle. (Paitsi sukupuolitaudit. Käyttäkää niitä kortsuja.) Vaikka meininki näillä risteilyillä on aika rankkaa, näistä jää myös ne parhaimmat muistot, mikäli luonteesi on yhtään sikailuun ja sekoiluun taipuvainen.

Myös muunlaisia, vähemmän alkoholin kyllästämiä tapahtumia on. On myyjäisiä, kykykilpailuja, konsertteja (liittykää HH:n kuoroon, siellä on äärimmäisen kivaa!), urheilutapahtumia ja kaikkea muutakin.

haaga-helia kokemuksia 2

Ainejärjestöt ja opiskelijakunta

Jokaisella opintolinjalla on oma ainejärjestönsä ja opiskelijoilla on myös oma opiskelijakuntansa HELGA. Opiskelijakunta on elin, joka huolehtii opiskelijoiden eduista, järjestää tapahtumia ja tekee kaikkea muutakin kivaa ja oleellista. Ainejärjestöt taas keskittyvät tarjoamaan palveluitaan oman linjansa jäsenille. Näitä järjestöjä ovat esimerkiksi liiketalouden opiskelijoiden järjestö Talko, johdon assistenttien Hsoy ja tietojenkäsittelijöiden Atkins.

Näillä kaikilla on oma hallituksensa ja jäsenistönsä. Jäseneksi liittymällä saa yleensä alennuksia esimerkiksi kyseisen järjestön tapahtumista. Itse olin Malmin liiketalouden opiskelijoiden järjestön Hattaran jäsen. HELGAn jäsenenä taas saa käyttöönsä aivan jäätävän määrän erilaisia etuja.

Hallitustyö on kuitenkin jotain, mitä haluan erityisesti hehkuttaa. Itse en kuulunut minkään järjestön hallitukseen, sillä siihen ei olisi ollut yritykseni Rohkeuskoulun sekä HHBileiden pyörittämisen ohella aikaa. Pääsin kuitenkin näkemään hallitustyötä paljon lähietäisyydeltä ja sitä on pakko hehkuttaa:

Hallituksissa näytti olevan hallituslaisten kesken varsin lämmin ja läheinen henki (usein hyvinkin läheinen…) ja oikeastaan kaikki keille aiheesta puhuin sanoivat saaneensa hallituksesta paljon kavereita.

Hallitustyö on myös ihan oikeaa työtä. Siitä saa ihan oikeaa työkokemusta ja siinä pääsee tekemään toisinaan haastavampiakin juttuja kuin monessa “oikean elämän työssä”. Jos haluat olla uratykkimenestyjä, hallitukseen hakeutuminen on aika hyvä ensiaskel. HELGAssa hallitustyö on sen verran tiukkaa, että siitä saa myös palkkaa. Sitä työtä on myös sen verran paljon, että useimmilla hallituslaisista jää koulunkäynti hetkeksi vähemmälle.

haaga-helia kokemuksia 3

Vaihto-opiskelu ja työharjoittelu ulkomailla

Haaga-Heliasta pääsee varsin helposti vaihtoon ja sinne kannattaa mennä. Myös työharjoittelun voi suorittaa ulkomailla, minkä monet tekevätkin. Käytännöt ulkomailla opiskelusta vaihtelevat hieman linjoittain (milloin vaihtoon lähdetään ja mitkä maat ovat vaihtoehtona), mutta ainakin liiketalouden linjalta on todella loistavat mahdollisuudet päästä todella moneen paikkaan.

Toiset maat ovat suositumpia kuin toiset (esim. Espanja, USA, Japani, Korea ja Iso-Britannia olivat todella haluttuja), mutta jos ulkomaille haluaa, niin kyllä sinne pääsee. Jos ei muualle, niin ainakin Saksaan, Hollantiin, Itävaltaan tai muualle lähi-Eurooppaan. Joka vuosi ainakin meidän linjallamme jäi tietääkseni vaihtopaikkoja täyttämättä.

Itse olin kevään 2014 vaihdossa Espanjassa, Madridissa. Oli kivaa ja kasvattavaa. Ulkomaille muuttaminen on aina jossain määrin haaste ja haasteet kasvattavat ihmistä. Jos haluat hankkiutua eroon ylimääräisestä arkuudesta ja ujoudesta sekä mahdollisesta uusavuttomuudesta, niin lähde ulkomaille. Itse muutin Espanjaan niin, etten ollut edes hankkinut asuntoa etukäteen, mutta hyvin kaikki lopulta sujui.

Vaihdossa oleminen on monelle elämän ikimuistoisimpia aikoja, sillä ryhmähenki on ulkomaille muuttaneiden keskuudessa usein todella loistava. Oma kokemukseni ei ollut ehkä sellaista ilotulitusta mitä monilla, mutta kivaa kuitenkin oli ja suosittelen sitä rohkeasti myös sinulle.

haaga-helia kokemuksia 4

Kuinka ottaa koulusta keskiverto-opiskelijaa enemmän irti

Seuraavaksi haluan käsitellä vähän sitä, kuinka voit halutessasi ottaa koulusta MONINKERTAISESTI enemmän irti, kuin mitä keskiverto-opiskelija yleensä ottaa. Ei ole todellakaan tarkoitus morkata keskivertoa koulunkäyntiä, sillä ei siinäkään mitään vikaa ole, mutta itse uskon vahvasti siihen, että jos on kouluun vaivautunut, niin miksei sitä tykitä läpi hyvällä asenteella ja varmista, että saa sieltä mahdollisimman hyvät lähtökohdat myös tulevaan uraelämään.

Ensiksi muutama sana puhtaalta pöydältä aloittamisesta. Kun aloitat uudessa koulussa, jossa ehkä kukaan ei tunne sinua, on sinulla mahdollisuudet “aloittaa alusta”. Voit olla kuka vain, ottaa aivan erilaisen roolin kuin mikä sinulla on ennen ollut. Jos olet esimerkiksi ollut aiemmin ujo ja vetäytyvä, voit olla heti ensimmäisestä päivästä vähän rohkeampi ilman, että kukaan epäilee mitään!

(PS. Silläkin riskillä että omakehu haisee, niin sanon silti. Kirjani “Eroon ujoudesta” on kuulemma loistava apu tähän…)

Suosittelen TODELLA vahvasti kaikenlaisiin vapaaehtoishommiin hakeutumista. Niistä saa ihan oikeaa työkokemusta ja kontakteja. Olen nyt valmistuttuani seurannut monia muita valmistuneita, jotka kävivät koulun ilman, että hankkivat sen kummemmin kontakteja ja kokemusta. Nyt he ovat työttöminä, mikä ei kuulemma ole kivaa.

Vapaaehtoishommia on jos jonkinlaisia: On ainejärjestöt ja opiskelijakunta, on edustajisto, on opiskelijoiden perustamia osuuskuntia, on paljon erilaisia ja vaihtelevia irtohommia. Ihan oikeasti, mene johonkin tai vaikka kaikkiin näistä, teet itsellesi aivan valtavankokoisen palveluksen.

Pidä muutenkin aktiivinen asenne. Älä ole kuten monet opiskelijat, jotka viettävät koko kouluaikansa näkymättömissä jossain luokan keskirivissä, eivät ikinä puhu, eivät keskustele opettajien kanssa eivätkä ole tosissaan kiinnostuneita mistään, mitä opiskelevat. Mene istumaan eteen (on tutkittu, että eturivissä istumalla oppii jopa 10 % enemmän!), juttele opettajille, osoita kiinnostusta, hae itsekin tietoa, tee enemmän kuin sinulta odotetaan.

Kommentit omasta alastani ja suuntautumisestani

Lopuksi haluan avata vähän tarkemmin omaa alaani ja suuntautumistani. Opiskelin siis liiketaloutta ja erikoistumisvaiheessa valitsin yrittäjyyden. Liiketaloudessa homma toimii niin, että ensimmäiset 1,5-2 vuotta opiskellaan yhteisiä aineita, joihin kuuluu niin yleissivistäviä aineita kuten matikka ja ruotsi, kuin yleissivistäviä liiketalouden juttujakin (yritystoiminnan perusteet, yritysjuridiikka, CRM-järjestelmät…).

Hyvin yleinen kokemus opiskelijoiden keskuudessa on se, että ensimmäiset pari vuotta ovat niitä tylsimpiä. Kurssit ovat harvemmin kovin innostavia, mutta silloin onneksi opiskellaan pääasiassa tutulla porukalla, mikä tekee meiningistä kuitenkin ihan kivaa.

Yhteisten opintojen jälkeen tulee aika erikoistua. Liiketalouden erikoistumisia ovat esimerkiksi (muttei pelkästään) myynti ja markkinointi, henkilöstöhallinto ja johtaminen, taloushallinto, viestintä, kansainvälinen kauppa, logistiikka ja oma valintani yrittäjyys. Yrittäjyys on linjoista ehdottomasti vähiten suosittu ja meitä oli vain muutama opiskelija. Tämä johtunee siitä, että kovin moni ei yrittäjäksi halua ruveta. Suosituin suuntautuminen on omien arvelujeni mukaan myynti ja markkinointi.

Liiketalouden opintoihin (kuten ymmärtääkseni useimpien muiden linjojen opintoihin) kuuluu kaksi työharjoittelua sekä opinnäytetyö. Ensimmäinen työharjoittelu voidaan suorittaa periaatteessa missä vain, eli jos satut olemaan Siwan kassalla, saat ollakin Siwan kassalla. Toinen työharjoittelu kuuluu kuitenkin suorittaa omaa erikoistumista vastaavassa paikassa. Jos sinulla on oma yritys, työharjoittelut saa suorittaa sielläkin.

Opinnäytetyö on se viimeinen koettelemus. Mistään yliopiston gradua vastaavasta tuskasta ei onneksi ole kyse, mutta kyllä sen opparinkin parissa joutuu vähän hikoilemaan.

Liiketalous on tietyssä mielessä nykyäajan yleissivistävä koulutus. Koska kaikki on tavalla toisella bisnestä, auttaa liiketalouden toimintojen ja lainalaisuuksien ymmärtäminen elämässä monella muullakin tasolla kuin vain töissä. Siksi liiketalous on – jos ei muuta – varsin turvallinen valinta ensimmäiseksi opiskeltavaksi alaksi.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan jäi todella hyvät fiilikset, ei kai siinä sen kummempaa. Haaga-Helia hoiti kouluna sen minkä lupasikin. Harvemmin oli kovin myönteisesti yllättynyt tai erityisen upea fiilis, mutta vielä harvemmin oli millään lailla huono fiilis. Enemmän on oman kokemukseni mukaan aina kiinni opiskelijan omasta asenteesta kuin siitä, millaisessa koulussa hän on. Haaga-Helia on mielestäni ihan hyvä koulu jota suosittelee ihan mielellään. Ihmeitä ei kannata odottaa, mutta eiköhän siellä hyvä meininki tule kuitenkin olemaan jos päätät sinne hakea!

Rakkaudella,

Jevgeni

haaga-helia kokemuksia 5

(Teksti “Haaga-Helia: Kokemuksia opiskelusta” on ilmestynyt 19.2.2016 ja sitä on päivitetty 19.6.2021. Lisää vastaavia tekstejä löytyy blogin arkistosta ja videoita videoarkistosta. Kiitos, mukavia luku- ja katseluhetkiä!)

Mikä fiilis tekstistä jäi?
Sai ajattelemaan!
Sai ajattelemaan!
0
Tykkäsin!
Tykkäsin!
0
En tykännyt!
En tykännyt!
0