kevatmasennus

Kevätmasennus – Mitä se on ja kuinka se toimii?

Kevätmasennus. On taas se aika vuodesta, jolloin päätään saattaa nostaa ilmiö, jota kutsutaan usein kevätmasennukseksi. Kevätmasennuksella viitataan kevätaikaan ja valon lisääntymiseen liittyviin masennusoireisiin, mutta tutkijat ovat erimielisiä siitä, onko kyse varsinaisesta masennuksen alatyypistä. Kevätmasennukselle ei ole myöskään omaa diagnoosiaan. Itse ilmiö on kuitenkin todellinen. Katsotaan, mistä siinä on kyse.

Kevätmasennus voi liittyä valon määrän lisääntymiseen

Keväisin valon määrä lisääntyy ja päivä pitenee. Tämä on mukavaa, mutta samalla se kätkee sisäänsä huomaamattoman uhkakuvan. Se on unen määrän väheneminen. Saatamme valomäärän lisääntymisen vuoksi ja itsekin sitä huomaamattamme mennä nukkumaan hieman aiempaa myöhemmin ja herätä hieman aiempaa aiemmin. Uni siis lyhenee molemmista päistä.

Unen väheneminen tuo mukanaan kaikki liian vähäiseen uneen liittyvät riskit. Riskejä ja univajeesta seuraavia terveysvaikutuksia on suoraan sanottuna aivan helvetin paljon ja osa niistä on todella vakavia. Masennusoireet ovat vain yksi univajeen mahdollisista seurauksista.

Liiallinen rasitus elämän eri osa-alueilla, kuten työssä

Kyse ei ole toki myöskään vain univajeesta, vaan myös muu väsymys ja palautumisen puute voi vaikuttaa. Yksi merkittävä syy liialliselle rasittumiselle on suomalainen epäterve työelämä. Monessa työpaikassa työntekijä ajetaan loppuun, sillä merkittävän monelle työnantajalle työntekijän hyvinvointi ei ole lainkaan arvokasta (asiasta kysyttäessä he toki väittävät muuta, mutta tässä teot lienevät tärkeämpiä kuin sanat).

Työelämä on kuormittavaa läpi vuoden, mutta erityisesti syksy ja kevät ovat usein haastavaa aikaa. Syksyisin aloitellaan uusia projekteja, keväisin taas yritetään saada vuoden sotkut selvitettyä edes etäisesti säädylliseen kuntoon ennen kesälomia. Tahti on kova ja omasta jaksamisestaan huolehtiminen tällaisen työelämän pyörityksessä on vaikeaa, ellei mahdotonta. “Kevätmasennuksen” taustalla voikin joskus olla myös jonkinlainen loppuunpalaminen.

Väsymys ei kuitenkaan ole aina ja välttämättä ainoa selittävä tekijä, vasn kyse voi olla joskus myös seuraavista ilmiöistä

Kevät on ilon aikaa ja sen huomaaminen voi tehdä kipeää

Kevättä pidetään yleisesti kasvun ja heräämisen aikana. Luonto herää, linnut laulavat, aurinko lämmittää. Kaduille ilmestyy yhä enemmän hymyileviä ja nauravia ihmisiä, jotka silminnähden nauttivat elämästään. Nämä ovat toki iloisia asioita, mutta jos omat asiamme eivät ole hyvin, voi kaiken tämän ilon ja kukoistuksen näkeminen tuntua katkeralta. Kontrasti ympäröivän ilon ja oman alakulomme välillä ei tunnu mukavalta.

Vuosittain toistuva alakulo voi tehdä keväästä kärsimyksen kasvukauden

Masennukselle tyypillistä on se, että se vie ilon sinänsä iloisiltakin asioilta. Ystävien näkeminen, opiskelu, työ, urheilu… asiat joista olemme ennen nauttineet, alkavatkin tuntumaan ikäviltä ja niiden ympärille muodostuu helposti kielteisiä kokemuksia ja muistoja. Jos tämä toistuu vuosittain, saattaa ihminen itsekin tunnistaa tämän lainalaisuuden. Jo hyvän aikaa ennen kevään alkua tulemme ikävän tietoisiksi siitä, että “se aika vuodesta” on taas tulossa.

Käytännössä kevään ympärille saattaa syntyä negatiivisten odotusten ja aavistusten kehä. Olemme kokeneet ikävän kevään ehkä jo niin monta kertaa, että odotamme pahinta myös tälläkin kerralla. Kielteisistä odotuksista taas tulee herkästi itseään toteuttava ennuste. Kun odotamme ikävien asioiden tapahtumista, tulemme herkästi kiinnittäneiksi huomiomme juurikin kaikkeen ikävään, kun taas elämän mukavat sattumukset jäävät meiltä todennäköisemmim huomiotta.

Alakulo saattaa vaivata vuosittain tai satunnaisemmin

Osalla ihmisistä keväinen alakulo saattaa olla vuosittaista, joillakin taas esiintyä satunnaisemmin. On myös mahdollista, että jo valmiiksi masentuneen henkilön masennusoireet syvenevät keväisin. Ilmiö on kuitenkin yksilöllinen, eikä laajoja johtopäätöksiä voi vetää.

3 ajatusta kevätmasennuksen lievittämiseen

1. Mikäli kyseessä on valon lisääntymisestä ja unen vähenemisestä johtuva väsymystila, huomiota kannattaa kiinnittää jaksamista ja palautumista edistävään toimintaan. Käytännössä kyse on tylsän tutuista asioista: riittävästä unesta ja säännöllisestä unirytmistä huolehtiminen, töistä höllääminen, terveellinen ravinto ja riittävä liikunta.

2. Jos keväässä satuttaa se, että muilla näyttää menevän hyvin ja heidän elämänsä on täynnä iloa ja riemua, kun taas omamme on yhtä synkkyyttä, itseään voi muistuttaa siitä, että tämä mielikuva on pitkälti illuusiota. Useimpien ihmisten arki on lievästi puuduttavaa ja kurjahkoa puurtamista, jossa ilon hetket ovat valitettavan harvassa. Näemme muiden elämästä vain lyhyitä välähdyksiä, eikä niiden perusteella kannata vielä tuntea kateutta tai katkeruutta.

3. Jos keväinen alakulo on vuosittaista ja keväästä on jo ennakkoon muodostunut mielessäsi alakulon vuodenaika, anna tälle keväälle silti mahdollisuus. Älä päätä tiukasti jo etukäteen, että kaikki tulee olemaan hirveää. Toki on aivan mahdollista, että tämäkin kevät tulee olemaan ihan yhtä pyllystä kuin kaikki edellisetkin, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Kukaties jotain mukavaakin tulee tapahtumaan. Suo mahdollisuus hyvienkin asioiden tapahtumiselle.

Rakkaudella,

Jevgeni

Aiheeseen liittyviä kirjotuksia